expand_moreexpand_lessexpand_moreexpand_less
|
 |
 |
Suomen Kuvalehti |
Suomi lähti mukaan Ranskan ydinpelotteeseen. Vasemmistoliitto vastustaa sitä.
Ruotsin kannattaisi katsoa hallitusneuvotteluissa mallia Suomesta, sanoo Göteborgin yliopiston professori.
Jemenin huhtien menestys paljastaa, miksi Iranin liittolaiset kykenevät haastamaan itseään paljon vahvemmat vastustajat.
Kiovan toiveesta EU-maat eivät myönnä enää tilapäistä suojelua sotilaallisia velvollisuuksia pakoileville.
Hus aikoo periä hoitajilta palkkoja takaisin. Tapauksella voi olla laajempaakin merkitystä.
Janne Saarikivi on terävimmillään puolustaessaan yliopistoja, Silvia Hosseini kirjoittaa arviossaan.
Amerikkalaisista yrityksistä moni vastustaa ammattiliittoja. Tesla on ääripäässä, kirjoittaa Roope Uusitalo.
Voimme yhä vaikuttaa omilla teoillamme ihmiskunnan aiheuttamaan kriisiin, Tiina Raevaara kirjoittaa.
Kirjailija Kreetta Onkeli määräisi kaikki aikuistuvat suomalaiset kirjallisuustenttiin.
Panssarilaiva Ilmarisen murhenäytelmä kertoo Suomen ja Saksan jännitteisistä suhteista jatkosodan aikana.
Kun Marokko itsenäistyi, eurooppalaiset kiertelivät maan kahviloita ja haalivat ihmisiä töihin.
Palstalla julkaisemme lukijoidemme löytämiä osumia ja huteja mediasta.
”Kova oikeistolainen” ja ”liberaali” Karoliina Partanen on kokoomuksessa vahvassa nosteessa.
Jukka Ukkola mittaa pakinassaan Sysmästä löytyneen viikinkien rahakätkön arvonkehitystä.
Kansakunta ei osaa olla yhtä mieltä edes faktoista tai siitä, mitä ne merkitsevät, Marko Maunula kirjoittaa.
Dokumentti pianisti Yuja Wangista ei jumitu ihasteluun. Lue kriitikoiden poiminnat.
Googlen 13 miljardin investoinnin hyödyt ovat paperilla näyttävät. Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta.
Hallitus käynnistää selvityksen yrittäjien eläkemaksujen rahastoinnista.
Ne soi sulle -romaani viljelee uskottavasti katujen kieltä, Virpi Alanen kirjoittaa.
Anna Kontula selittää ilmastodenialismia Dostojevskin avulla, Tero Alanko kirjoittaa.
A Sense of Some Place -näyttelyn lumo tuo mieleen lihansyöjäkasvin, Helen Korpak kirjoittaa.
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kisaa neljä kohdetta.
Putinille puhuminen hyödyttäisi vain Venäjän propagandaa, Halla-aho sanoo.
Klovnin nenä on monien mielestä vastenmielinen.
Syyskuun 11. päivä muutti pysyvästi länsimaiden turvallisuuskäsitystä, kirjoittaa Matti Kalliokoski.
Presidenttien entinen henkivartija Antti Vanhatalo kertoo, millainen työ on suojella valtionjohtoa.
Galleristi Krista Mikkola koki 1980-luvun taidehuuman. Mitä hän toisi tuolta vuosikymmeneltä takaisin?
Lentotukialus USS Abraham Lincoln saapui Thaimaahan oltuaan merillä 286 päivää. Ydinkäyttöinen laiva osallistui muun muassa Iranin sotaan. Sen...
Suomi korostaa kansainvälistä oikeutta, mutta Palestiinan kohdalla linja ilmenee oman edun ja liittolaissuhteiden vaalimisena.
Jason Ardayn tapaus herätti keskustelun yliopistojen politisoitumisesta. Kuinkas muutenkaan.
Kira Poutasen esseet ovat nautittavaa lukemista, Silvia Hosseini kirjoittaa.
Euroopan unionin laajentumisesta kiistellään. Avoin eripura on hyödyksi, kirjoittaa Tyyne Karjalainen.
Oikotietä viulunsoiton oppimiseen ei ole, ei myöskään matematiikan, sanoo kasvatustieteen dosentti.
Aikaisemmin Yhdysvaltain presidentti välitti kansansuosiostaan, Marko Maunula kirjoittaa.
Suurin työnantajajärjestö kantaa huolta myös suomalaisten koulutustasosta.
Sdp:n Matias Mäkynen visioi uudistusta, jossa valtakunnallista ”päätösautomaattia” ei enää tarvittaisi.
Somejätti taipui poikkeuksellisiin myönnytyksiin, mutta kriitikoiden mukaan sopu syntyi liian halvalla.
Elolliset-romaanin näyttämösovitus jää reippaasti plussalle, Minna Kontkanen kirjoittaa.
AfD:n historiallinen murskavoitto itäisessä Saksassa horjuttaa liittokansleri Merzin asemaa.
On helppo ymmärtää, miksi Mari Rantaselta pääsi ruma sana, pakinoi Jukka Heinonen.
Ruotsissa on harvinainen poliittinen yksimielisyys siitä, että maan on vahvistettava puolustustaan vuosikymmeniksi eteenpäin.
Suomen vapaa-ajan kalastajat kaipaa tuhansia talkoolaisia vieraslajien poistamiseksi.
Loppukesällä kymmenettuhannet marokkolaiset yrittivät epätoivoisesti päästä Eurooppaan. Miksi he lähtivät?
Marko Maunulan teos on kurkistus Yhdysvaltain sieluun, Teppo Tiilikainen kirjoittaa.
Joka kodissa tulisi olla pakollinen täysi kirjahylly, luettiin kirjoja tai ei, kirjoittaa Antti Nylén.
Rosa Liksom, 68, käsittelee entistä enemmän yleisinhimillisiä teemoja. "Eletty alkaa muovata kirjoitusta."
Lukijan oli liian vaikea kieltäytyä evästeistä. KHO pani sille stopin, kirjoittaa Pauliina Penttilä.
Sdp:n Matias Mäkynen visioi uudistusta, jossa valtakunnallista ”päätösautomaattia” ei enää tarvittaisi.
Poliitikkojen puheissa velkajarrusta on koko ajan leijunut outo ristiriita.
Palstalla julkaisemme lukijoidemme löytämiä osumia ja huteja mediasta.
login
who are we?
contact us
qosheapp
