Koulun pitää vaatia enemmän

Oikotietä viulunsoiton oppimiseen ei ole, ei myöskään matematiikan, sanoo kasvatustieteen dosentti.

Jotta peruskoulun oppimistulokset paranisivat, koululaisilta pitäisi vaatia nykyistä enemmän, sanoo Helsingin yliopiston kasvatustieteiden dosentti Jari Salminen.

”Mitään oikotietä ei ole, perusasiat pitää harjoitella kunnolla. Tämä koskee niin viulunsoiton, jalkapallon kuin matematiikan oppimista.”

Suomalaisnuorten osaamisen heikentyminen on jatkunut, ilmenee juuri julkaistusta OECD-maiden 15-vuotiaita koskevasta Pisa-tutkimuksesta vuodelta 2025.

Vaikka Suomen tulokset ylittävät yhä kehittyneiden maiden keskiarvon, pudotus kahden vuosikymmenen takaisista lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden huipputuloksista on roima. Lisäksi suomalaisoppilaat osoittautuivat kaikista tutkituista kansallisuuksista vähiten sinnikkäiksi.

Taannoinen menestys perustui varsin konservatiivisiin metodeihin, kouluhistoriaan erikoistunut Salminen sanoo. Sitä seurannut pitkä alamäki johtuu useasta eri ratkaisusta ja kehityskulusta, joista hän sanoo olleensa huolissaan ”alusta alkaen”.

Suunnan kääntäminen vaatii hänen mukaansa monta muutosta.

”Lisäksi pitää olla malttia odottaa, että tehdyt interventiot ehtivät vaikuttaa ennen kuin tehdään taas jotain muuta.”

Oppilaiden arviointi alkoi romuttua 1990-luvun lopulla, Salminen sanoo.

”Silloin ryhdyttiin ajamaan epämääräistä ja yltiöpositiivista sanallista arviointia. Sen kriteerit jäivät tarkemmin määrittelemättä, joskin tätä on myöhemmin yritetty korjata.”

Lisäksi numeroarvosanoja annetaan vaihtelevin perustein. Tiukassa koulussa seiskan oppilaalla saattaa olla paremmat tiedot kuin löyhempää arvostelua noudattavassa naapurikoulussa kasin oppilaalla, Salminen sanoo.

”Peruskoulun lupaukseen........

© Suomen Kuvalehti