Ruotsin vaalit päättyivät lähes tasapeliin. Syksyn hallitusneuvotteluissa mallia kannattaisi katsoa Suomesta, sanoo professori Göteborgin yliopistosta.

Ruotsissa on edessä vaikeat hallitusneuvottelut sunnuntaina käytyjen valtiopäivävaalien jälkeen.

Vaali-illan ääntenlaskun jälkeen tulos näytti äärimmäisen tasaiselta: keskustavasemmistolainen oppositioblokki olisi saamassa 176 valtiopäiväpaikkaa, oikeistoblokki 173.

Vasemmistoblokkiin kuuluvat sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue, keskusta ja ympäristöpuolue. Oikeisto­blokin muodostavat nykyiset hallituspuolueet eli maltillinen kokoomus, liberaalit ja kristillisdemokraatit sekä niiden tukipuolue ruotsidemokraatit.

”Jos kaikki puolueet toimivat, kuten ovat ennen vaaleja sanoneet, ei tule mitään hallitusta. Jonkun on annettava periksi”, sanoo valtiotieteiden professori Johannes Lindvall Göteborgin yliopistosta.

Hän viittaa etenkin oppositioblokin sisäisiin ristiriitoihin. Jotta opposition pääministeriehdokas, sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson saisi enemmistön hallitukselleen, hän tarvitsisi kaikki oppositiopuolueet mukaan.

Keskusta on kuitenkin kieltäytynyt hallitusyhteistyöstä vasemmistopuolueen kanssa. Vasemmistopuolue taas on linjannut, ettei se aio tukea hallitusta, jossa puolue ei itse istu.

Nyt kyse on Lindvallin mukaan ennen kaikkea siitä, halua­vatko oppositiopuo­lueet palata aiemmin nähtyyn ratkaisuun. Tällöin maata johtaisi vähemmistöhallitus, jolla ei ole enemmistöä valtiopäivillä edes muiden puolueiden kanssa tehtyjen sopimusten avulla.

Sellaisia nähtiin Ruotsissa 2010-luvulta 2020-luvun alkuun, siis muun muassa sosiaalidemokraattien viime pääministerikausilla.

”Ollaanko valmiita palaamaan........

© Suomen Kuvalehti