Uudistamisen idea oli, että kunnat järjestävät palvelut joustavammin. Kävikin niin, että lainsäädäntö poistikin sen joustavuuden.

Yle uutisoi, että työttömät eivät saa apua koska heitä auttavien työntekijöiden aika kuluu byrokratiaan. Piruko se oli, joka keksi suomalaisen byrokratian? (Yle)

Arvelin oikein aikanaan, ettei työllisyyspalveluiden kehittäminen niin, että ne siirretään kuntien vastuulle tule onnistumaan.

Se edellyttää joka tapauksessa palveluiden lisäämistä. Siihen ei ole rahaa, joten uudistus muuttui pelkäksi organisaatiomuutokseksi huonoin tuloksin.

Tämä ilmiö oli jo ennen uudistusta ja se vaivaa edelleen: ”Kreekkaan on oltu yhteydessä lähinnä työllistymissuunnitelman päivittämisen vuoksi.”

Palvelut ja organisaatio uudistettiin, silti sama tehottomuus jatkuu. Samanlaiset työttömien kertomukset huonoista työllisyyspalveluista jatkuvat samaan tapaan edelleen uudistamisen jälkeen.

Työttömien riesaksi ja työnantajien kiusaksi tuli työhakemus spämmi. Siitä kirjoitin aikanaan yhden blogikirjoituksenkin.

”Hakemustehtailun hän kokee turhaksi ja stressaavaksi, koska töitä on tarjolla vähän ja hakijoita valtavasti.”

© Uusi Suomi