Pitääkö pääministerin olla vaalivoittaja?

Vakiintunut tapa voi muuttua, jos Suomessa siirrytään kohti blokkivaaleja. Teoriassa Ruotsin malli voisi toimia meilläkin.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) osaa herätellä poliittista keskustelua. Se on nähty kesällä useasti – viimeksi elokuun ensimmäisellä viikolla, kun Yle julkaisi tuoreen puoluekannatuskyselynsä.

Mittauksessa perussuomalaisten kannatus oli noussut korkeimmalle tasolle miltei kahteen vuoteen. Pääministeripuolue kokoomuksen suosio taas oli hallituskauden alimmalla tasolla.

Jos perussuomalaiset ohittaisi kannatuksessaan kokoomuksen, nousisi puolestaan kokoomuksen kynnys lähteä mukaan demarijohtoiseen hallitukseen, Rydman arvioi.

”Tällöin tulisi mahdolliseksi rakentaa perussuomalaisten johdolla eduskunnan enemmistöön nojautuva keskustaoikeistolainen hallitus, vaikka [Sdp] olisikin suurin puolue”, hän kirjoitti viestipalvelu X:ssä.

Erityisesti demareissa hermostuttiin. Varapuheenjohtaja Niina Malm syytti ministeriä jopa haluista sivuuttaa vaalitulos ja kansan tahto.

Politiikan kommentaattorit haluavat toisinaan muistuttaa, että vaikka pääministerivaalistakin puhutaan, ei eduskuntavaaleissa suosituimman puolueen asema ole vielä lupaus salkusta.

Perään saatetaan muistella vaikkapa Harri Holkerin hallitusta. Sdp voitti vuoden 1987 eduskuntavaalit, mutta pääministeriksi nousi kokoomuslainen.

Tällaisissa anekdooteissa sekoittuvat historia ja nykyaika sekä teoria ja käytäntö. Holkeri oli presidentti Mauno Koiviston valinta pääministeriksi.

Presidentin valta alkoi vähentyä 1980-luvun lopulla, ja vuosituhannen vaihteessa tehty perustuslakiuudistus huipensi kehityksen. Uudistus nosti ykkösvallankäyttäjäksi eduskunnan ja teki hallituksen muodostamisesta parlamentin........

© Suomen Kuvalehti