Suomalaiset ovat ennenkin sotineet Virossa

Kolumni|Suomesta ja Virosta tuli Nato-liittolaisia vasta hiljattain, mutta suomalaisilla on kokemusta Virossa sotimisesta menneiltä vuosisadoilta.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Suomi–Viro-kirjeenvaihtaja.

Täytyykö suomalaisten lähteä Viroon sotimaan, jos Venäjä hyökkää? Moni pohtii asiaa siksi, että Suomi ja Viro ovat ensimmäistä kertaa sotilas­liitossa. Kolme uutta tieto­kirjaa kertoo, kuinka suomalaiset ovat ennen sotineet Virossa.

Eniten mainetta suomalaisilla on roolistaan Viron vapaus­sodassa reilu sata vuotta sitten, ja mainetta lisää kaksi uuttaa tieto­kirjaa.

Hiljattain ilmestyi Martin Anderssonin kirja suomenruotsalaisten osuudesta, Finlandssvenskar i Estlands Frihetskrig 1919. Aihepiiristä kertoo myös Jussi Niinistön syksyllä ilmestyvä Harmaat pirut – ensimmäiset suomalaiset Viron vapaussodassa.

Suomalaiset vapaaehtoiset tulivat Viroon vuoden 1919 alussa, jolloin puna-armeija oli 30 kilometrin päässä Tallinnasta ja suurin osa maasta vihollisen hallussa.

Suomalaisten joukko koottiin niin vauhdikkaasti, että valehtelemalla mukaan pääsi myös alaikäisiä, jopa 14-vuotias poika. Joukkoon livahti myös karannut punavanki. Kokeneen ruotsalaisen majurin Martin Ekströmin johdolla sekalainen joukko suomalaisia eteni Pohjois-Virossa ja osallistui voitokkaasti Narvan vapautukseen puna-armeijalta.

Ratkaisevaa ei ilmeisesti ollut joukon laatu ja määrä, vaan oikea ajoitus. Virossa suomalaisia arvostetaan ennen muuta taisteluhengen kohottajina hetkenä, jolloin vallalla oli toivottomuus.

Ratkaisevaa oli ilmeisesti oikea ajoitus.

Yhteensä noin 3 700 suomalaista, mukaan lukien liki 600 suomenruotsalaista, taisteli virolaisten puolella. Ainakin 175 kuoli.

Suomalaiset sotilaat eivät olleet ensimmäistä kertaa Virossa. Verta vuodatettiin Narvan mailla jo suuressa Pohjan sodassa Ruotsin kuninkaan alaisuudessa.

Myös kolmas tänä vuonna ilmestynyt tietokirja, Ville Jalovaaran Ilmarinen 1941 – Operaatio Nordwind ja Suomi, sivuaa yllättävällä tavalla suomalaisia sotilaita Virossa.

Suomalainen merivoimien osasto Virkki auttoi natsi-Saksaa valtaamaan Neuvostoliitolta Länsi-Viron suuret saaret syksyllä 1941. Muhun saaren valtauksessa kuoli yksi suomalainen. Neljä vuotta myöhemmin suomalaiset joutuivat auttamaan Neuvostoliittoa saarten takaisinvaltauksessa. Kahdeksan kuoli.

Viron vapaussodassa soti myös parisataa tanskalaista sekä ruotsalaisia vapaaehtoisia. Ensimmäisenä apuun tuli Britannian kuninkaallinen laivasto.

Sata vuotta myöhemmin meri yhdistää taas samoja valtioita, kun Britannian johdolla on käynnistetty puolustusyhteistyön kehys, JEF.

Joutuisivatko suomalaiset sotimaan Virossa, kun Suomi on Naton jäsen? Menneisyyden valossa vastaus on: tavalla tai toisella.

Lue lisää kirjoittajalta

Kirja-arvio|Panssarilaiva Ilmarisen tuho oli Suomen laivaston historian hirvittävin murhenäytelmä

Jatkosota|Suomen riveissä sotinut Artur Roopalu joutui maksamaan retkestään äärimmäisen hinnan – Näin hänet heitettiin maanpäälliseen helvettiin

HS Tallinnassa|Suomi koulutti korkea-arvoisen virolais­upseerin – Nyt hän tarjoaa vasta­palvelusta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

© Helsingin Sanomat