Orbánin haastaja Péter Magyar esiintyy sillanrakentajana. Hänen vaalivoittonsa ei silti välttämättä ratkaisisi Unkarin ongelmia EU:n kanssa. Venäjän ja Ukrainan suhteen hän on kysymysmerkki.

Pikkutyttö kysyy vaalivideolla Facebookissa: ”Äiti, milloin isä tulee?”

Äiti pilkkoo vihanneksia keit­tiössä. ”Toivottavasti pian”,­ hän vastaa.

Sitten videolla näkyy sotilas ase kädessään. Neljä vankia on polvillaan mudassa, silmät sidottuina.

Laukaus. Pikkutytön valokuva putoaa isän kädestä maahan.

”Tämä on nyt vasta painajainen, mutta Bryssel valmistautuu tekemään siitä totta”, videon tekstissä sanotaan.

”Älkäämme ottako riskejä. Fidesz on turvallinen vaihtoehto.”

Tekoälyllä luotu vaalivideo ilmestyi Unkarin valtapuolue Fideszin Budapestin osaston Facebook-sivulle 18. helmikuuta. Pääministeri Viktor Orbán on kehystänyt vaalit valinnaksi ”sodan ja rauhan” välillä. Hän on väittänyt, että hänen päävastustajansa, keskustaoikeistolainen Péter Magyar­ vetäisi Unkarin mukaan Ukrainan sotaan EU:n painostuksesta.

Videosta nousi kohu. Unkarin opposition mukaan se on ”sielutonta manipulointia” ja vaati sen poistamista. Facebookin emoyhtiö Meta ei kuitenkaan suostunut pyyntöihin.

Unkarissa pidetään 12. huhtikuuta tärkeät parlamenttivaalit.

Orbán taistelee raivokkaasti poliittisesta tulevaisuudestaan. Ensimmäistä kertaa 16 vuoteen hänellä on vaarallinen vastustaja. Péter Magyar ja hänen Tisza-puolueensa voivat katkaista Orbánin valtakauden.

Magyar loikkasi Fideszin sisäpiiristä vasta kaksi vuotta sitten. Tisza on johtanut useimpia mielipidekyselyjä kesästä 2025.

Asetelma on ennennäkemätön. Unkarilaiset puhuvat ”Magyar-ilmiöstä”. Orbánin vastustajat laskevat päiviä vallanvaihtoon.

Aiemmin oppositioryhmät kuten sosialistit (MSZP), liberaali Momentum ja vihreä LMP riitelivät keskenään. Nyt ne kehottavat äänestämään Tiszaa, eivätkä aseta omia ehdokkaita.

Joidenkin mielipidemittausten mukaan parlamenttiin pääsisi enää kolme puoluetta – kaikki oikeistolaisia.

Tiszan ja kansalliskonservatiivisen Fideszin lisäksi vain radikaali nationalistipuolue Mi Hazánk (Kotimaamme) ylittäisi viiden prosentin äänikynnyksen. Lisäksi ehdokkaita asettavat keskustavasemmiston demokraattinen koalitio (DK) ja satiiripuolue Kaksihäntäinen koira (MKKP).

”Vaalit muistuttavat enemmän kansanäänestystä Orbánin valtakaudesta kuin perinteistä monipuoluekilpailua”, sanoo disinformaatiota tutkiva sosiaalipsykologi Zea Szebeni Helsingin yliopistosta.

Orbánilla on paljon hävittävää.

Fideszillä on ollut lähes koko valtakauden kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa, mikä on mahdollistanut lähes rajattoman vallankäytön. Perustuslakia on muutettu 16 vuodessa jo 15 kertaa.

Media, oikeuslaitos, syyttäjänvirasto, talouselämä, kulttuuri ja vaalijärjestelmä on valjastettu palvelemaan Fideszin etuja. Demokratia on enää näennäistä, ja vaalien reiluus on laajasti kyseenalaistettu.

Vaalikampanjat ovat Unkarissa ennenkin olleet repiviä, ja äänestäjien pelottelu on ollut Fideszin vakiotaktiikka. Jo edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten Orbán profiloi Fideszin Ukrainan sotaa vastustavaksi ”rauhanpuolueeksi”. Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan.

”Nyt kampanja on kuin tapaustutkimus siitä, miten tekoälyä ja täysin keksittyä sisältöä voidaan käyttää aseina laajamittaisesti”, Szebeni sanoo.

Uhka on Ukraina, ei Venäjä.

Kadunvarret ja tienposket ovat täynnä Fideszin vaalijulisteita. Niissä EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvataan sotaisiksi liittolaisiksi, ja Magyar on heidän sätkynukkensa.

Orbán tuntee äänestäjänsä: maaseudun asukkaat, ikäihmiset ja vähemmän koulutetut muodostavat Fideszin ydinjoukon. Viides peräkkäinen valtakausi on mahdollinen. Pääministerin on vain vakuutettava kannattajansa, että Unkari on kuolemanvaarassa.

Orbán väittää Zelenskyin uhkailleen hänen perhettään ja suunnittelevan iskuja Unkarin energiakohteisiin. Hallitus on määrännyt sotilaita Ukrainan rajalle ja suojaamaan tärkeitä laitoksia kuten Paksin ydinvoimalaa.

”Valtion mediaympäristössä eläville nämä ovat sotavaalit. He äänestävät miestä, joka lupaa säilyttää rauhan – riippumatta siitä, mitä muuta hän on tehnyt”, Szebeni sanoo.

”Äänestäjien ei tarvitse rakastaa hallitusta, heidän on vain pelättävä vaihtoehtoa.”

Magyar kampanjoi päinvastaisella taktiikalla. ”Älkää pelätkö” on yksi Tiszan iskulauseista.

Magyar asemoi itsensä sillanrakentajaksi jyrkästi polarisoituneessa Unkarissa. Hän sanoo olevansa ”konservatiivinen liberaali”, jota fidesziläistenkään ei tarvitse pelätä.

”Ei ole vasemmistoa tai oikeistoa, on vain unkarilaisia”, hän toistaa tilaisuuksissaan.

Magyar ei jahtaa Budapestin liberaaleja eikä yritä kilpailla Fideszin massiivisen mediakoneiston kanssa. Hän on rakentanut verkkoon omat kanavansa, joilla on laaja ja sitoutunut seuraajakunta.

”Yksikään opposition johtaja ei ole pystynyt vastaavaan vuoden 2010 jälkeen”, Szebeni sanoo.

Magyar tekee ketterää ruohonjuuritason kampanjaa Fideszin sydänmailla. Vajaassa kahdessa vuodessa hän on kiertänyt Unkarin kolmesti – kylä kylältä, kaupunki kaupungilta, tavaten ihmisiä kasvotusten.

Kiertueillaan Magyar on keskittynyt kotimaisiin huolenaiheisiin, kuten korrup­tioon ja julkisten palvelujen surkeaan tilaan.

”Aloitamme välittömästi terveydenhuollon, koulutuksen, hyvinvointi- ja lastensuojelujärjestelmän sekä julkisen liikenteen uudistamisen”, Magyar sanoi esitellessään Tiszan 240-sivuista ohjelmaa helmikuussa.

Orbánin hallintoa on syytetty valtion rahojen ja EU-tukien kanavoimisesta lähipiirilleen. Tisza lupaa ”jäljittää jokaisen varastetun forintin” ja saattaa vastuulliset oikeuteen. Ei kostaakseen, Magyar korostaa, vaan palauttaakseen oikeusvaltion ja ihmisten luottamuksen.

Ulkoapäin Magyarin Unkari näyttäisi kelpoeurooppalaiselta, Szebeni arvioi.

Kuten Donald Tusk pääministerikautensa alussa Puolassa, myös Magyar korjaisi ensimmäiseksi välit Euroopan unioniin. Korruption ja oikeusvaltiorikkeiden takia EU on jäädyttänyt Unkarilta yli 18 miljardin euron tukivarat.

Magyar haluaa rahahanat auki pian. Unkarin talouskasvu on pysähtynyt ja inflaatio on ollut EU:n korkeimpia.

Budapestilaisen ELTE-yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan keskiluokka on lähes puolittunut neljässä vuodessa. Köyhimpien osuus on noussut 31 prosentista 43 prosenttiin. Kotitalouksien ostovoimalla mitattuna Unkari on EU:n köyhin maa.

Tisza ehdottaa liittymistä EU:n syyttäjänvirastoon (EPPO), forintin vaihtamista euroon vuoteen 2030 mennessä ja unionin finanssipoliittisten sääntöjen noudattamista.

Orbánin järjestelmästä jäisi kuitenkin paljon jäljelle – tarkoituksella, tutkija Zea Szebeni sanoo. Magyarin on saatava taakseen paitsi oppositio myös Fideszin äänestäjiä. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kopioida osia orbanismista.

”Tisza säilyttäisi monia suosittuja etuja kuten ylimääräiset eläkkeet, lapsiperheiden verohelpotukset ja energian hintakatot. Se jatkaisi myös laittoman maahanmuuton vastustamista.”

Magyar on vältellyt unkarilaisille herkkiä aiheita, kuten sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Suuri osa Fideszin kannattajista pitää LGBTQ-teemaa ”woke-ideologiana” tai uhkana lapsille.

Ukrainan ja Venäjän osalta Tiszan ohjelma on epämääräinen.

Magyar on vastustanut Ukrainan nopeutettua EU-jäsenyyttä eikä ole luvannut tukea Ukrainan sotaponnisteluja.

Moskovan ”kritiikittömän mielistelyn” Magyar lopettaisi, mutta venäläisestä kaasusta ja öljystä hän luopuisi vasta vuonna 2035. EU:n tavoite on ensi vuoden lopussa.

”EU-johtajien on turha kuvitella, että Magyarin hallinto tarkoittaisi täyttä irtiottoa Orbánin politiikasta”, kirjoittaa politiikan analyytikko Eric Maurice Brysselissä toimivan European Policy Centre -ajatuspajan sivustolla.

Maurice nostaa esimerkiksi Tiszan europarlamentaarikkojen äänestyskäyttäytymisen.

”He ovat enimmäkseen EU-myönteisiä mutta Fideszin linjoilla arkaluontoisissa kysymyksissä kuten Ukraina, maatalous ja maahanmuutto”, Maurice sanoo.

Orbánin tappio olisi symbolisesti merkittävä, mutta se ei automaattisesti ratkaisisi Unkarin jännitteitä Brysselin kanssa.

Suurin osa EU-johtajista haluaisi vihdoin eroon Orbánista ja peukuttaa Magyaria. Ääneen tätä ei sanota, sillä se ruokkisi Orbánin narratiivia ulkoisesta puuttumisesta Unkarin vaaleihin.

EU-johtajien mitta täyttyi jälleen huippukokouksessa 19. maaliskuuta. Orbán torppasi Ukrainan 90 miljardin euron tukilainan, jonka hän oli jo hyväksynyt joulukuussa. Unkari oli saanut luvan jäädä ulos lainajärjestelystä, yhdessä Slovakian ja Tšekin kanssa.

Huippukokouksessa Orbán kytki lainan Venäjän iskuissa vaurioituneeseen öljyputkeen, joka on kuljettanut venäläistä raakaöljyä Ukrainan läpi Unkariin. Öljytoimitukset ovat olleet pysähdyksissä tammikuusta lähtien. Orbánin päätä ei kääntänyt edes se, että EU lupasi rahat putken korjaamiseen.

”Ei öljyä, ei lainaa”, Orbán sanoi Brysselissä.

Ironista kyllä, Orbánia itseään ei näytä haittaavan avoin poliittinen tuki ulkomailta. Orbánia ovat ylistäneet sekä laitaoikeiston johtajat Euroopassa että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.

”Toivon, että hän voittaa – ja isosti”, Trump viestitti konservatiivien CPAC-kokoukseen Budapestiin 22. maaliskuuta.

Myös Moskovassa toivotaan Orbánin voittoa.

Mediatietojen mukaan Kreml on lähettänyt Budapestiin sotilastiedustelijoita ja käynnistänyt Orbánia tukevan disinformaatiokampanjan. Venäjän Budapestin-suurlähetystö on kiistänyt väitteet.

”Orbánin hallitus on ollut paras valtti, mitä Venäjällä on koskaan ollut EU:ssa ja Natossa”, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija András Rácz verkkolehti Politicolle. ”Olisi typerää, jos se ei tekisi kaikkensa pitääkseen Orbánin vallassa.”

Vaikka Tisza johtaa mielipidemittauksissa, voitto ei ole varma.

Fideszin järjestelmä on rakennettu kestämään. Orbán on kokenut poliitikko ja yllättänyt ennenkin. Magyar on kokematon.

Fidesz on muokannut myös Unkarin vaalijärjestelmän edukseen. Vaalipiirikartta on vääristynyt, sanoo vaaliasiantuntija Robert László Political Capital -ajatuspajasta.

”Edes 1–3 prosenttiyksikön voitto ei riitä. Etumatkan on oltava 4–5 prosenttiyksikköä, jotta Tisza voi muodostaa hallituksen.”

Entinen kansanedustaja ja kansalaisaktivisti Zoltán Kész tiivistää muutosta haluavien isoimman huolen: ”Kyse ei ole vain siitä, kuka saa eniten ääniä”, hän sanoo.

”Kysymys kuuluu, onko Orbán valmis myöntämään tappionsa järjestelmässä, jossa hän itse laatii säännöt, jakaa resurssit ja ohjaa julkista keskustelua propagandakoneistonsa avulla.” 

Lentävä lähtö politiikkaan

Péter Magyar on koulutukseltaan juristi. Hän on työskennellyt muun muassa Unkarin EU-edustossa Brysselissä, pääministeri Orbánin kansliassa Budapestissa ja johtotehtävissä valtion omistamassa MBH-pankissa.

Opposition kärkipoliitikoksi Magyar ponkaisi helmikuussa 2024.

Unkaria ravisteli lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittynyt armahdusskandaali. Presidentti Katalin Novák ja oikeusministeri Judit Varga joutuivat jättämään tehtävänsä. Judit Varga on Magyarin entinen vaimo. Pari oli eronnut jo aiemmin.

Magyar teki Fideszistä pesäeron suositulla Partizán-kanavalla Youtubessa. Hän syytti Orbánin hallintoa korruptiosta, lähipiirin suosimisesta ja kaksinaismoraalista. Hänen mukaansa valtakoneisto oli uhrannut kaksi johtavaa naispoliitikkoa, jotta armahdetun seksuaalirikollisen kytkökset kalvinistisen kirkon johtoportaaseen pysyisivät piilossa. Orbán kuuluu Unkarin reformoituun kirkkoon, ja lasten suojelu on hänen politiikkansa peruspilareita.

Tyytymättömyys Orbánia kohtaan kyti, mutta purkautumiskanava puuttui. Magyarin videohaastattelulla oli 2,5 miljoonaa katselukertaa. Kiinnostus oli herännyt.

Jo huhtikuussa Magyar vahvisti, että hän haastaa Orbánin. Aikaa puolueen perustamiseen ei ollut, sillä EU-vaalit olivat kesäkuussa. Tiszan Magyar löysi puoluerekisteristä.

EU-vaaleissa Tisza sai 30 prosenttia äänistä ja seitsemän meppiä. Magyar on yksi heistä. Fidesz pysyi suurimpana puolueena mutta teki Orbánin kauden huonoimman tuloksen.

Tisza kuuluu EU-parlamentin suurimpaan ryhmään, keskustaoikeistolaiseen EPP:hen. Sen jäsenpuolueita ovat esimerkiksi kokoomus ja Donald Tuskin kansalaiskoalitio Puolasta. EPP:n johtaja Manfred Weber otti Magyarin avosylin puolueperheeseen.

Riippumattomissa kyselyissä Tiszan etumatka on ollut alkuvuonna keskimäärin 8–9 prosenttiyksikköä. Valtion ja valtapuo­lueen omat tutkimuslaitokset ennustavat Fideszin voittoa. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Ilmakehätutkija Jenni Kontkanen selvittää mallinnuksilla, miten sääilmiöt muuttuvat tulevaisuudessa. hän Ilmakehätutkija näkee tulevaisuuteen digitaalisten kaksosten avulla 7 MIN

Ilmakehätutkija näkee tulevaisuuteen digitaalisten kaksosten avulla

Arkkipiispa Elia muistuttaa itseään vallan vaaroista. Hän ei kuvittele pelastavansa koko maailmaa. ortodoksinen kirkko ”James Bond -syndroomaan voi sairastua” – arkkipiispa Elia muistuttaa itseään vallan vaaroista 12 MIN

”James Bond -syndroomaan voi sairastua” – arkkipiispa Elia muistuttaa itseään vallan vaaroista

Jos koko Eurooppa äänestäisi huomenna, laitaoikeisto korjaisi potin. Eurooppa Tältä näyttää huomisen Eurooppa – laitaoikeiston menestys piirtää poliittisen kartan uusiksi 14 MIN

Tältä näyttää huomisen Eurooppa – laitaoikeiston menestys piirtää poliittisen kartan uusiksi

Puolustusalan kiinteistöihin pannaan jopa kaksi miljardia euroa. Se piristää nuupahtanutta rakentamista. rakentaminen Puolustuskiinteistöihin pannaan jopa kaksi miljardia euroa: se piristää nuupahtanutta rakentamista 8 MIN

Puolustuskiinteistöihin pannaan jopa kaksi miljardia euroa: se piristää nuupahtanutta rakentamista

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti