Margaret Atwoodin muistelmateos on jykevä, helposti lähestyttävä ja hauska, Niina Holm kirjoittaa.

Margaret Atwood (s. 1939) nimeää muistelmateoksessaan Elämäni tapoja, joilla häntä on julkisuudessa lokeroitu ja demonisoitu.

Uransa alussa häntä verrattiin kiha­rien hiustensa ja pistävien silmiensä vuoksi kreikkalaisen mytologian Medusaan. Niinpä hän lakkasi suoristamasta hiuksiaan ja alkoi korostaa pehkonsa vallattomuutta.

Nuorta Atwoodia pidettiin kirjallisena noitana. Hän itse arvelee olevansa ”liminaalinen olento, kahden luonnon rajalla, kynnysten vartija, tahdonvarainen muodonvaihtaja”.

Atwoodin kirjailijahahmon merkitys on kasvanut kasvamistaan Donald Trumpin tultua valtaan Yhdysvalloissa. Teokraattiseen Gileadin valtioon sijoittuva dystopiaromaani Orjattaresi nosti Atwoodin kirjalliseksi tähdeksi ja feministien sankariksi jo 1980-luvun lopulla.

Trumpin ensimmäinen presidenttikausi osui yksiin Orjattaresi-romaanin pohjalta tehdyn tv-sarjan avauskauden kanssa. Sarjan........

© Suomen Kuvalehti