Velkajarru uhkaa pettää

Kulisseissa useat poliitikot arvioivat, että ensi vaalikaudella taloutta tuskin sopeutetaan niin kunnianhimoisesti kuin velkajarru edellyttäisi.

Eduskuntapuolueiden finanssipoliittinen työryhmä asteli helmikuun lopulla kameroiden eteen.

Kansanedustajat olivat saaneet neuvottelunsa päätökseen. Ensi vaali­kaudella tulisi tehdä menoleikkauksia ja veronkorotuksia peräti 8–11 miljardin euron edestä.

Päätöksen taustalla on viime vuonna tehty parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta. Julkisessa keskustelussa sitä on kutsuttu usein ytimekkäämmin ”velkajarruksi”.

Kimmokkeena ovat Euroopan unionin edellyttämät raamit finanssipolitiikalle. Suomessa puolueet sopivat lisäksi kansallisesta laista, jolla täsmennetään sääntöjä ja asetetaan osin rivakampi tahti velkaantumisen vähentämiselle.

Helmikuussa kerrottu summa tarkentuu vielä useaan otteeseen ennen kevään 2027 eduskuntavaaleja. Koska talouden kasvu on ollut heikkoa, euromääräinen summa voi olla suurempikin.

”Nyt liikutaan jo 8–11 miljardin euron haarukan yläpäässä”, arvioi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Juha Majanen huhtikuussa Helsingin Sanomille.

Puolueet ovat olleet toistaiseksi melko varovaisia puhuessaan käytännön toimista. Yksi syy tähän on, että sovitut reunaehdot rajaavat keinoja. Ainakin valtiovarainministeriö katsoo, että yksin EU-säännöt edellyttävät päätösten pienentävän julkisia menoja tai lisäävän tuloja täysimääräisesti jo seuraavan vaalikauden aikana – suhdanteista riippumatta. Puhutaan nettosopeutuksesta.

”Käytännössä kaikki sopeutus tulee siis tehdä joko menoja leikkaamalla tai veroja kiristämällä”, arvioi budjettipäällikkö Mika Niemelä taannoin.

”Pidemmällä aikavälillä vaikuttavat rakenteelliset uudistukset eivät pienennä tätä sopeutustarvetta. Työkalupakki on siis selvästi niukempi kuin kuluvalla kaudella.”

Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus on kuvaillut päättäneensä noin kymmenen miljardin euron sopeutuksista. Pakettiin kuuluu muun muassa työllisyystoimia, jotka eivät kuitenkaan ole vahvistaneet julkista taloutta toivotusti. Hallitus on myös tehnyt veronalennuksia.

Orpon hallituksen nettosopeutus onkin arvioiden mukaan jossakin runsaan kolmen ja runsaan viiden miljardin euron välillä.

Tulevat urakka on niin suuri, että julkisten puheiden ja käytäväkeskustelujen välillä vallitsee ristiriita. Velkajarru on betonoinut seuraaville vaalikausille merkittävät säästötavoitteet, joiden toteuttamisesta ei väitetysti voi kikkailla itseään irti.

Samaan aikaan useat poliitikot puolueesta toiseen myöntävät, että 8–11 miljardin euron nettosopeutusta tuskin nähdään seuraavalla hallituskaudella.

Tätä juttua varten Suomen Kuvalehti teki taustahaastatteluja useiden poliitikkojen kanssa. Joukossa on niin puolueiden johdossa toimivia henkilöitä kuin taustavaikuttajiakin.

Koska valmistelut puolueissa ovat vielä kesken ja aihe on herkkä, saivat haastateltavat kommentoida asiaa nimettömästi.

Tavoitteena oli selvittää vastaus ennen kaikkea kahteen kysymykseen: Vaikka valtiovarainministeriö puhuu merkittävästä nettosopeutuksesta, tullaanko tällaista oikeasti tekemään? Entä mistä ensi vaalikauden säästöt todennäköisimmin riivitään kasaan?

Vaaleihin on aikaa vuosi, ja täysin kattavia vastauksia on mahdotonta vielä tässä vaiheessa antaa. Taloustilanne ja vaalitulos lopulta määräävät, missä hengessä hallitusneuvottelut kesällä 2027 käydään.

Tässä vaiheessa........

© Suomen Kuvalehti