Vaihtoehto yksi: 8 miljardia leikkauksia

Kokoomus julkaisi säästöehdotuksensa ensimmäisenä. Eläkelausunnot ihmetyttivät asiantuntijoita.

Pääministeripuolue kokoomus esitteli keskiviikkona ensimmäisenä eduskuntapuolueena oman talousvaihtoehtonsa seuraavalle hallituskaudelle.

Kokoomuksen oman arvion mukaan julkinen talous vahvistuisi ratkaisuin kahdeksalla miljardilla eurolla, mikä vastaa puolueiden yhdessä sopimaa tasoa. Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa ja Liike Nytiä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet niin kutsuttuun velkajarruun, jonka tavoitteena on sopeuttaa ensi vaalikaudella 8–11 miljardia euroa menoleikkauksin tai veronkorotuksin.

Lopullinen sopeutussumma tarkentuu vielä loppuvuodesta. Tavoite johdetaan sekä Euroopan unionin taloussäännöistä että Suomen omista, kansallisesti sovituista säännöistä.

Veronkorotuksia kokoomus ei esitä lainkaan.

”Me leikkaamme ylisuuria julkisia palveluita ja julkisia menoja. Muut leikkaavat ihmisten kukkaroista, kun he valitsevat veronkorotukset”, puoluejohtaja, pääministeri Petteri Orpo sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kokoomus laskee, että suurimmat säästöt syntyisivät hyvinvointialueiden rahoituksesta ja eläkkeistä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta. Rahoituksen taso nousee joka vuosi, sillä alueille maksettavia osuuksia tarkistetaan palvelujen tarpeen, hintojen ja palkkojen nousun mukaan.

Kokoomus esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslakia uudistettaisiin eli käytännössä vuosittain tehtäviä tarkistuksia pienennettäisiin. Tällä voitaisiin säästää kaksi miljardia euroa eli käytännössä menot kasvaisivat kaksi miljardia vähemmän kuin mitä ne kasvaisivat ilman uusia päätöksiä.

Säästöehdotuksia ei verrata nykyiseen menotasoon, vaan tilanteeseen, jossa vuonna 2031 oltaisiin ilman uusia päätöksiä. Tähän niin sanottuun perusuraan myös velkajarrun edellyttämä sopeutus tehdään.

Kokoomus ehdottaa muun muassa vähähyötyisistä hoidoista luopumista. Pidemmällä aikavälillä puolue tavoittelee myös hyvinvointialueiden määrän karsimista.

Eläkeuudistuksella kokoomus tavoittelee niin ikään kahden miljardin euron säästöä julkiseen talouteen. Eläkemenot eivät ole osa valtion budjettitaloutta, mutta ne ovat osa koko julkista taloutta, johon kuuluvat valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja sosiaaliturvarahastot.

Puolueen mielestä eläkejärjestelmää tulisi uudistaa ”sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta kestävällä tavalla”.

Toisaalta puheenjohtaja Orpo torjui tiedotustilaisuudessa leikkaukset maksussa oleviin eläkkeisiin sekä indeksitarkistuksiin. Tarkistukset korottavat eläkkeitä niin kutsutulla painotetulla indeksillä, jossa huomioidaan kustannusten nousu sekä ansioiden nousu.

”Maksussa oleviin eläkkeisiin kuuluu erittäin vahva omaisuudensuoja, eikä kokoomus tavoittele maksussa olevien eläkkeiden leikkaamista”, Orpo sanoi.

”Ensimmäinen keino on mielestäni se, että arvioidaan, mistä kaikesta eläkettä kertyy.”

Kokoomuksen mukaan säästöjä voitaisiin hakea esimerkiksi työttömyysjaksoilla ja opintojen aikana kertyvästä eläkkeestä. Ohjelmassa todetaan myös, että ”työuria olisi pystyttävä pidentämään”, mutta siinä ei suoraan mainita esimerkiksi tavoitetta eläkeiän nostamisesta.

Orpo ja muut kokoomusjohtajat korostivat tiedotustilaisuudessa, että uudistus tehtäisiin lähtökohtaisesti perinteen mukaan eli kolmikantaisesti. Eläkeratkaisusta neuvoteltaisiin........

© Suomen Kuvalehti