Melkein kuin järvellä

Uuteenkaupunkiin avattiin Suomen suurin aurinkopuisto. Niitä rakennetaan lisää, sanoo Helenin toimitusjohtaja ja kiittää Googlea. Hän ehdottaa kuluttajille jopa 10 vuoden sähkösopimuksia.

Maisema näyttää tietyssä valossa lähes järveltä. Aurinko­puiston paneelit kimmeltävät puolipilvisessä syys­säässä vedenpinnan tavoin.

Aurinkopuisto sijaitsee Uudessakaupungissa, Kalannin kylässä. Alueen koko on parisataa hehtaaria. Ennen ”paneelijärveä” paikalla kasvoi metsää ja peltoa.

Maat ovat vuokralla Helenillä, joka on rakentanut alueelle peräti 360 000 aurinkopaneelia. Jos ne pantaisiin jonoon, matkaa kertyisi 157 kilometriä. Paneelijono yltäisi Kalannin kylästä maantietä pitkin Tampereelle saakka.

Aurinkopuistoa on rakennettu reilu kolme vuotta ja kooltaan se on Suomen suurin. Puisto tuottaa jo sähköä koekäytössä. Virallisesti aurinkopuisto otetaan käyttöön, kun se on läpäissyt kaikki kantaverkkoyhtiö Fingridin määrittelemät vaatimukset. Valmista pitäisi olla syksyn 2026 aikana.

Valmiin aurinkopuiston tehoksi Helen on ilmoittanut reilu 200 megawattia. Teho kattaa parinkymmenentuhannen kodin sähkötarpeet. Sähköä riittäisi käytännössä kaikille Uudenkaupungin asukkaille. Jäisipä siitä vielä noin viidelletuhannelle naapurikuntalaisellekin.

Aurinkopuisto on aidattu ja sen ympäristössä kiemurtelee kilometrikaupalla huoltoteitä. Porteissa mainitaan kameravalvonnasta, mutta aitoihin on jätetty myös aukkoja. Maaston muodot mahdollistavat paikoin aitojen alituksen.

Energiayhtiö on halunnut, että eläimet pääsevät kulkemaan aurinkopuiston läpi. Helenin työntekijät ovat nähneet valvontakameroista alueella ainakin peuroja ja ilveksiä.

Toistaiseksi eläimistä ei ole ollut aurinkopuistolle haittaa, eivätkä esimerkiksi hirvet ole eksyneet aitojen sisäpuolelle.

Uudenkaupungin aurinkopuiston kaltaisia sähköntuotantolaitoksia hamutaan Suomeen lisää. Vielä ennen Ukrainan sotaa Suomessa tuotettiin aurinkosähköä teollisessa mittakaavassa vajaa 300 megawattia. Nyt määrä on yli kuusinkertaistunut.

Suomessa on 45 valmista aurinkopuistoa ja ensi vuonna pitäisi valmistua muutama lisää. Lukuisien energiayhtiöiden suunnittelupöydällä on yli 300 aurinkovoimalahanketta.

Harva niistä todellisuudessa toteutuu, mutta isot sähköyhtiöt ja alan kehittäjät näkevät Suomen aurinkovoimassa vielä paljon kasvuvaraa.

Maantieteellisesti aurinkovoimalahankkeet sijoittuvat Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla hankkeita on kolmisenkymmentä.

Hankkeissa on mukana tuttuja energiayhtiöitä, kuten Fortum, UPM, Ilmatar, OX2 ja Neoen. Suomalaisten yhtiöiden lisäksi kilpailuissa on mukana ainakin saksalaisia ja ranskalaisia kehitysyhtiöitä.

Myös Kalannin aurinkopuisto on tyypillinen kehitysyhtiöhanke.

Vuonna 2021 saksalainen Ib Vogt -niminen uusiutuvan energia-alan yritys tuli Uuteenkaupunkiin, hankki luvat ja neuvotteli alueen maanomistajien kanssa. Sitten saksalaiset myivät koko hankkeen Helenil­le ”avaimet käteen” -periaatteella. Ib Vogt rakennutti koko aurinkopuiston ja vastaa myös sen ylläpidosta.

Saksalainen kehitysyhtiö hyödynsi asennusvaiheessa kansainvälisiä alihankintaketjuja. Työmaalla on työskennellyt merkittävä määrä ulkomaista työvoimaa. Suomalaiset ovat vastanneet muun muassa maanrakennus- ja joistakin sähkötöistä.

Aurinkovoimalan kotimaisuusaste on tyypillisesti melko matala. Kalannin ta­pauk­sessa noin 30 prosenttia.

Käytännössä puistojen arvokkaimmat komponentit eli paneelit ja invertterit tuodaan Kiinasta tai muualta Aasiasta. Invertteri muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran sähköverkkoon sopivaksi vaihtovirraksi.

Esimerkiksi kiinalainen Huawei on nykyään yksi maailman suurimmista aurinkovoimaloiden........

© Suomen Kuvalehti