Vaalipiirit ja jytkyn mahdollisuus

Republikaanit piirtelevät etelän osavaltioissa vaalipiirejä mieluisikseen. Siinä on riskinsä, kirjoittaa kolumnisti.

Yhdysvaltain korkein oikeus teki huhtikuun lopussa päätöksen Louisiana vastaan Callais -kiistassa.

Päätös heikensi vuoden 1965 lakia äänestysoikeudesta sekä erityisesti lain toista osiota, joka suojelee etnisten ja kielivähemmistöjen äänestysoikeutta. Oikeus katsoi, että Louisianan osavaltion vaalipiireissä oli otettu ihonväri huomioon perustuslain vastaisesti. Ratkaisu syntyi äänin 6–3.

Aikaisemmin useat oikeusistuimet olivat tulkinneet lakia tavalla, joka pakotti etelän osavaltiot piirtämään vaalikarttansa afroamerikkalaisia äänestäjiä painottaen. Tuloksena syntyi paikoitellen vahvasti afroamerikkalaisia vaalipiirejä, jotka olivat käytännössä aina demokraattien taskussa.

Korkeimman oikeuden konservatiiviset tuomarit sanoivat vaalipiirien loukkaavan valkoisten äänestäjien oikeuksia. Päätös käytännössä kumosi äänestysoikeuslain toisen osion ja antoi republikaanien hallitsemille etelän osavaltioille vapaat kädet laatia uudet vaalipiirit.

Monet osavaltiot, kuten Louisiana ja Tennessee, ryhtyivät välittömästi toimiin poistaakseen valtaosin afroamerikkalaiset vaalipiirit. Etelän republikaanit harkitsevat parhaillaan tapoja pilkkoa vaalikartat siten, että ne palvelevat puolueen etuja.

Vaalipiirien piirtely valtaapitäviä suosiviksi on amerikkalaisen politiikan........

© Suomen Kuvalehti