Tässä kuussa ohitetaan eräs historiallinen virstanpylväs. Pian Suomi on ollut kauemmin itsenäinen valtio kuin mitä se oli osa Venäjää.

Nykyisen Suomen alueet siirtyivät Venäjän keisarikunnan hallintaan 1800-luvun alussa. Ruotsi hävisi Venäjää vastaan käydyn Suomen sodan.

Uusi raja vahvistettiin, kun sodan päättänyt Haminan rauha solmittiin 17. syyskuuta 1809. Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta.

Suomen sodan taustalla oli eurooppalainen suursota, kun Napoleonin sodat myllersivät koko mannerta. Euroopan suursodat heiluttivat maanosan pohjoislaitaa jälleen 1900-luvun alussa.

Suomi julistautui itsenäiseksi ensimmäisen maailmansodan melskeissä. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Suomi oli osa Venäjää yhteensä 39 526 päivän ajan.

Itsenäistymisestä tulee puolestaan kuluneeksi 39 526 päivää maanantaina 23. helmikuuta 2026.

Edellä mainitut tapahtumat lienevät yksittäisinä useimmille tuttuja. Niiden tarkasteleminen yhdessä auttaa kuitenkin tuomaan niihin mittakaavaa.

Nyky-Venäjällä lähialueisiin kohdistuvia imperialistisia haaveita yritetään perustella osin historialla. Ajatuksen höttöisyys korostuu mitä pidempään Suomen itsenäisyys on kestänyt.

Kiistatonta toki on, että Ruotsin ja Venäjän vallan aika ovat molemmat vaikuttaneet Suomen kehitykseen. Merkitystä oli jopa itse omistajanvaihdoksella vuonna 1809.

Ruotsin vallan aikana ei ollut yhtenäistä Suomea. Haminan rauhassa Venäjän hallintaan siirtyi kuusi erillistä lääniä ja suuri osa Lappia, joista tuli yhtenäinen suuriruhtinaskunta. Autonomian myötä Suomen valtio alkoi muotoutua.

Käsillä oleva vertailu koskee siis vain tilannetta, jossa nykyinen Suomi on kuulunut yhtenäisesti samaan valtioon. Paikallisesti historiallista perspektiiviä toki löytyy pidemmällekin menneisyyteen.

Esimerkiksi hattujen sodan lopettanut Turun rauha (1743) määräsi Ruotsin ja Venäjän välisen rajan Kymijokeen. Venäjä sai nykyisestä Kaakkois-Suomesta suurin piirtein Kotkan, Kouvolan ja Savonlinnan rajaaman alueen. Menee vuosikymmeniä, kunnes tämä seutu on ollut pidempään osa itsenäistä Suomea kuin Venäjää.

Toisaalta lännessä pitää odottaa vuosisatoja, kunnes itsenäisyys on kestänyt pidempään kuin Ruotsin vallan aika. Esimerkiksi Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat kuuluneet menneisyydessä Ruotsin hallintaan kauemmin kuin Skåne, jonka se sai tanskalaisilta vasta 1658.

Ilkka Hemmilä on SK:n politiikan toimittaja ja historian harrastaja. Voit kuulla häntä viikoittain SK:n Politiikan viikko -podcastissa.

Samalta kirjoittajalta

Taloustieteilijä Matti Sarvimäen mukaan maahanmuuton kustannuksia julkiselle taloudelle ei voi selvittää tarkasti. Hänen tehtävänään on yrittää silti. maahanmuutto Miksi maahanmuutolle on niin vaikea laskea hintaa? ”Jos joku sanoo, että vastaus on x euroa, niin tuskin on” 11 MIN

Miksi maahanmuutolle on niin vaikea laskea hintaa? ”Jos joku sanoo, että vastaus on x euroa, niin tuskin on”

Presidentin uudenvuodenpuhe on pitkä perinne. Se syntyi 1930-luvulla, kun ääriliikkeet vahvistuivat Euroopassa. poliittinen historia ”Tulee mieleen, pidetäänkö ihmisiä vähän tyhminä” – näin presidenttien uudenvuodenpuheet ovat muuttuneet 9 MIN

”Tulee mieleen, pidetäänkö ihmisiä vähän tyhminä” – näin presidenttien uudenvuodenpuheet ovat muuttuneet

Kansalaisaloitteiden piti lisätä äänestäjien vaikutusmahdollisuuksia. Ei mennyt pitkään, kun myös poliitikot kiinnostuivat niistä. politiikka Moni kansalaisaloitteen tekijä on noussut sittemmin eduskuntaan – kaksi heistä kertoo, miten syntyy menestynyt aloite 8 MIN

Moni kansalaisaloitteen tekijä on noussut sittemmin eduskuntaan – kaksi heistä kertoo, miten syntyy menestynyt aloite

Monet palloilulajit ovat kansainvälistyneet aikoja sitten, mutta pesäpallo on yhä leimallisesti kotimainen laji. urheilu Pesäpallosta halutaan tehdä jälleen suuri – ja naiset onnistuvat siinä jo 14 MIN

Pesäpallosta halutaan tehdä jälleen suuri – ja naiset onnistuvat siinä jo

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

© Suomen Kuvalehti