Molnsymfonin on virkistävän hullu ja selittämätön, Harri Römpötti kirjoittaa.

Tarinan alussa pikku Calle pissaa housuihinsa, kun ei tohdi lähteä vessaan kesken pianotunnin. Epilogissa vuosia myöhemmin Calle on taas pianotunnilla, valmistautumassa konserttiin.

Eletään 1970-lukua porvoomaisessa pikkukaupungissa ja sen ympäristössä. Calle kuuluu ranskalaiseen Calasin sukuun, joka on tullut Suomeen 1600-luvulla ja asuu suku­kartanossa.

Molnsymfonin voisi olla Callen kasvukertomus, mutta kulkee outoja latuja. Se on kuvataiteilija Bo Haglundin viides sarjakuvateos. Ensimmäisestä on kulunut 30 vuotta ja edellisestä 20. Haglund on suomenruotsalaisen sarjakuvan tärkeimpiä tekijöitä.

Haglund piirtää hienosti, yksityiskohtaisemmin kuin aiemmissa sarjakuvissaan. Se antaa Callen maailmalle toden tuntua, joka on hyvä vastapaino tarinan surrealismille.

Kirjan nimi tarkoittaa pilvisinfoniaa. Jo alkuvaiheissa outoutta enteilee pilvikomitean kumma kirje. Calle löytää sen kartanon kätköstä, jossa se on........

© Suomen Kuvalehti