henkilö: Porilainen Annu halusi äidiksi, vaikka kumppania ei löytynyt – nyt kolmas lapsi on syntymässä

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Patsaistaan kaupunki tunnetaan – vai tunnetaanko?

”Onko periraumalainen ilmiö, että asukkaat nimeävät patsaita jollain muulla nimellä kuin sillä virallisella, taiteilijan antamalla”, kysyy kolumnisti Tapio Niemi.

Tiedonhaluisille turisteille on nykyisin runsaasti eri teemojen ympärille rakennettuja, oppaiden johtamia kävelykierroksia niin Porissa kuin Raumalla. Ilmiö on suhteellisen uusi ja tuntuu kasvavan kaiken aikaa. Hyvä niin.

Jos tietokilpailumielessä näytettäisiin muun Suomen asukkaille paikallisia patsaitamme ja muistomerkkejämme, niin moni taitaisi arvata, mistä kaupungista on kysymys.

Porista jos kuvissa olisi Juhana Herttua, Karhu, Risto Rytin rintakuva ja Eetu Salinin muistomerkki, niin ei tarvitse olla historian professori, kun arvaisi kaupungin oikein. Jos taas näyttäisi kilpailijalle fransiskaanipatsaan, Nortamon rintakuvan, Nyplääjäpatsaan ja Unescon maailmanperinnön reliefin, niin aika moni osaisi nimetä Rauman.

Luultavasti sama sääntö pätisi kaikkiin suurimpiin kaupunkeihimme eli niin Helsinkiin, Turkuun kuin Tampereeseenkin. Tiesittekö muuten, että Suomen vanhin, henkilölle pystytetty patsas on Turussa sijaitseva Henrik Gabriel Porthanin rintakuva yli 150 vuoden takaa?

Onkohan kaikissa Suomen kaupungeissa asukaslukuun suhteutettuna niin runsaasti patsaita ja muistomerkkejä kuin kotikaupungissani Raumalla?

Täsmällistä lukumäärää en yhtäkkiä osaa sanoa, mutta kummallisen monta niitä tulee kertaistumalta mieleen. Viiden viime vuoden aikanakin Raumalle on pystytetty ainakin kolme uutta patsasta, uusimpana Orellin puistoon sijoitettu Jarmo Mäkilän Pojat.

Entä onko periraumalainen ilmiö, että asukkaat nimeävät patsaita jollain muulla nimellä kuin sillä virallisella, taiteilijan antamalla? Onko Porin patsailla........

© Satakunnan Kansa