Tapahtuma: ”Tätä on odotettu koko kesä” – Katso kuvat Kirvatsin Jytän tunnelmista

Henkilö: ”En olisi unelmavaimo”, sanoo raumalaisnainen – Kovapalkkaiseen työhön hän pääsisi yhdellä puhelinsoitolla

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Meidän vaikea murteemme

Kaikki suuret valtamurteet, niin savo, karjala kuin pohjalaisetkin murteet pidentävät ja venyttelevät ihan työkseen ja huvikseen, kirjoittaa Tapio Niemi.

Aika suuri joukko vieraspaikkakuntalaisia tutustui päättyneellä Pitsiviikolla ainakin ohimennen meidän raumalaisten kotikieleen. Juhlan kunniaksi Ilta-Sanomat äänestytti rauman murteen Suomen vaikeimmaksi murteeksi. Kymmenkunta vuotta sitten MTV sai kyselyssään saman tuloksen.

Miksi murteemme sitten on vieraille niin vaikeata? Uskallan esittää muutaman teorian. Tiedossa toki on, että Raumalla puhuttu kieli kuulostaa tavattoman säksättävältä, nopealta ja kiireiseltä. Vieras oivaltaa aika pian, että me katkaisemme sanojen vokaaleja lopusta, mikä jo sinänsä antaa yleisvaikutelman lyhyydestä. Mutta lisäksi me veitikat osaamme lyhentää sanoja usein myös keskeltä. Tietyissä tapauksissa me näet poistamme sanan keskeltä tavun eli toteutamme kieliopillisen hienoa termiä käyttääkseni sisäheiton.

Otetaan esimerkiksi lause: Me ihmettli naapritten taplemist kymnitte meetrittem pääst. Eli kirjakielellä: me ihmettelimme naapurien tappelemista kymmenien metrien päästä. Lyhentäminen on Suomen murteissa harvinaista. Kaikki suuret valtamurteet, niin savo, karjala kuin pohjalaisetkin murteet pidentävät ja venyttelevät ihan työkseen ja huvikseen.

Ylioppilaaksi pääseminen nopeutuisi huomattavasti, jos rauman murre otettaisiin yleiskieleksi.

Me raumalaiset olemmekin joskus vanhan oppikoulun aikoina ehdottaneet, että ylioppilaaksi pääseminen nopeutuisi huomattavasti, jos rauman murre otettaisiin yleiskieleksi. Kahdeksan vuoden........

© Satakunnan Kansa