Raha: Luvialta ponnistanut miljonääri kertoi pojilleen: Ette saa isoa perintöä, käytämme rahat itse

Verot: Palautusta vai mätkyjä – milloin näkee verotuspäätöksen?

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Jälleen kerran talvisota

”Ruotsi auttoi Suomea monin tavoin, vaikka ei vakinaisia joukkoja lähettänytkään”, kirjoittaa Tapio Niemi.

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 86 vuotta.

Talvisotamme nousikin ihan kansainväliseksi keskustelunaiheeksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan neljä vuotta sitten. Venäjä aloitti Ukrainan-sodan samalla virhearviolla kuin hyökkäyksen Raatteen tiellä silloin kerran. Siellä puna-armeija hyökkäsi kapeaa, lumen ympäröimää tieuraa valtavan mittaisella kalustojonolla, joka tuhottiin juuri tuon ruuhkaantumisen takia. Osapuilleen samoin kävi Venäjän joukoille Harkovan-tiellä.

Toinenkin yhtymäkohta tapahtumilla oli. Raatteentiellä tuhoutunut 44. divisioona koostui pääosin huonosti varustelluista ukrainalaisista.

Ennen Ukrainan tapahtumia talvisotamme ehti hetken olla taka-alalla suomalaisessa julkisuudessa, joskaan ei millään lailla tyystin unohdettuna. Se ei kuitenkaan enää ollut siinä määrin korostetusti esillä kuin 1900-luvun lopulla, jolloin Neuvostoliiton kaaduttua niin kutsuttu uusisänmaallinen historiankirjoitus äkkiä valtasi alaa. Sankaritarinat viime sodista olivat äkkiä pop, ja talvisotakin alettiin kirjoittaa isolla alkukirjaimella – vastoin kielitoimistomme suomen kielen sääntöjä.

Talvisota sopi tuohon uusisänmaallisuuden esiinmarssiin kaikin puolin erinomaisesti. Siitä kun ei vallinnut suuria erimielisyyksiä eikä kovin ristiriitaisia tulkintojakaan. Itäinen naapuri oli kiistatta hyökkääjä, Mainila ilmiselvä lavastus, ja sodan päättäneessä rauhassa säilyimme itsenäisenä, vaikka menetimme Karjalan ja jouduimme vuokraamaan Hangon.

Oikeastaan ainoa, edelleen yleinen harhaluulo on se, että suomalaiset olisivat olleet sodan päätyttyä helpottuneita lopputuloksesta. Monen on tänään vaikea uskoa ja ymmärtää, että tältä ei tilanne aikalaisista tuntunut. Suurin osa oli siinä vakaassa uskossa, että sota oli sujunut voitokkaissa merkeissä, ja rauhanneuvottelijat suostuivat tyhmästi luovuttamaan alueita, joita puna-armeija ei ollut edes valloittanut.........

© Satakunnan Kansa