Ruotsin uuden ”kulttuurikaanonin” silmäileminen auttaa ymmärtämään, miksi ulkomailla saa niin harvoin vastakaikua maailmankuuluiksi väitetystä suomalaisista puhuessaan, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Ilari Leppäniemi.

Aamulehti

Ruotsissa julkaistiin viime viikolla mahtipontinen lista: sata kulttuurisesti merkittävää teosta, brändiä tai ilmiötä, jotka jokaisen ruotsalaisen pitäisi tuntea. Lyhyesti voisi puhua maan virallisesta kulttuurikaanonista.

Vuodesta 2022 istuneen Ulf Kristerssonin oikeistohallituksen ajama projekti on herättänyt kulttuuridebatin taitavassa Ruotsissa runsaasti keskustelua. Kriittisimmät huomiot eivät ole kohdistuneet niinkään siihen, mitä listan pitäisi sisältää, kuin siihen, mihin moista listaa ylipäänsä tarvitaan. Esimerkiksi Nobelin kirjallisuuspalkintoa jakava Ruotsin akatemia kieltäytyi osallistumasta ”eripuraisuutta aiheuttavaan ja ideologian kirjallisuuden edelle........

© Aamulehti