Resilienssistä on tullut työelämän ja politiikan uusi mantra. Mutta mitä tapahtuu, kun sopeuttaminen korvaa uudistumisen?

Juustohöylä, sakset vai moottorisaha?

Otsikot ja puheenvuorot toistavat samaa kuvastoa. Tarvitaan sopeutustoimia, julkinen talous on tasapainotettava, jälleen selviydytään uudesta kriisistä. Puhutaan välttämättömistä leikkauksista, vakauttamisesta ja riskeihin varautumisesta. Muutama vuosi sitten välissä sentään muistutettiin, että tilanne rauhoittuu ja että sen jälkeen voidaan taas palata normaaliin. Siitäkin on jo tovi.

Viime vuodet ovat olleet monella tavalla poikkeuksellisia. Pandemia, geopoliittinen epävarmuus, toimintaympäristön ennakoimattomat muutokset ja talouden shokit yksi toisensa jälkeen ovat pakottaneet organisaatiot reagoimaan........

© Uusi Suomi