Onko valtio liian iso?

Kellonaikaa katsotaan lämpömittarista, sanoo sosiaalipolitiikan professori Ville-Pekka Sorsa Suomen talouden hoidosta.

Viime syksynä Suomen talousnäkymät heikkenivät taas odottamatta. Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander puhui näkymättömästä jarrusta, joka hidastaa elpymistä ja nakertaa luottamusta.

”Ei siinä ole mitään kummallista”, Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Ville-Pekka Sorsa sanoo.

Jos vienti ei vedä, kotimaisen kysynnän heikentäminen kiristävällä talouspolitiikalla laskee väistämättä talouskasvua.

Sorsa tähdentää, että Suomen kasvumalli on muuttunut vientivetoisesta kotimarkkinavetoiseksi, vaikka julkisessa keskustelussa asia jää useimmiten pimentoon.

”Kasvupolitiikka pyrkii edistämään viennin kilpailukykyä. Taustalla vaikuttaa syvään juurtunut usko siihen, että maailmanmarkkinat avautuvat meille, kunhan vain saamme kustannukset kohdilleen.”

Vientivetoista kasvupolitiikkaa ei voi väittää menestystarinaksi, sillä Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

Sorsa ei usko, että tilannetta voidaan takavuosikymmenten tapaan parantaa kustannuskilpailukyvyllä, koska se on jo hyvässä kunnossa.

Viennin vahvistaminen edellyttää koulutuksen parantamista ja tutkimuksen ja kehityksen lisäämistä, mutta ne eivät tuo pikavoittoja. Startup-maailmassa on lupaavaa pöhinää, mutta sen kansantaloudelliset vaikutukset eivät ole suuren suuret.

”Usein kuulee sanottavan, että markkinat määräävät kohtalomme. Emme kuitenkaan panosta siihen markkinaan, joka nyt pyörittää talouttamme eli kotimaiseen kysyntään.”

Sorsa huomauttaa, että Suomessa ei ole investoitu kunnolla viiteentoista vuoteen eivätkä palkat ole merkittävästi kasvaneet. Kun samaan aikaan hallitus leikkaa ankarasti, moni kansalainen katsoo parhaaksi viivyttää hankintoja ja säästää pahan päivän varalle.

Julkisen talouden tulot ja menot olivat sopusoinnussa vuoteen 2008 asti, mutta pitkä nollakasvun aika muutti asetelmat.

Kahdeksassatoista vuodessa Suomen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 35 prosentista 88 prosenttiin. Valtiovarainministeriö ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 8–11 miljardin euron sopeutuksia.

Sorsa myöntää, että tilanne on aidosti vaikea. Vyönkiristystä on mahdotonta välttää.

”Ne asiat, joista tutkijat ovat varoitelleet vuosikaudet, osuvat nyt tuulettimeen”, hän sanoo.

Työväestön määrä pienenee, mikä heikentää kasvunäkymiä myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa ja sotemenot paisuvat.

Päälle tulevat vielä Nato-jäsenyyden vaatimat puolustusmenojen lisäykset ja useita miljardeja vuodessa haukkaavat valtionvelan korkokulut.

”Olemme nyt ihan eri syvyisessä kuopassa kuin Sipilän hallituksen kriisipuheiden aikoihin.”

Vaikka Sorsa tunnustaa tilanteen vakavuuden, hän suhtautuu kriittisesti valtiovarainministeriön arvioihin ja laskelmiin.

Hänen mukaansa ministeriön käyttämät mallit todennäköisesti aliarvioivat menoleikkausten kielteisiä vaikutuksia.

Budjettipäällikkö Mika Niemelä........

© Suomen Kuvalehti