Tieteen kurittamisen seuraukset

Trumpin hallinnon tiedepolitiikka heikentää Yhdysvaltojen kilpailukykyä ja pidemmällä aikavälillä myös sen sotilaallista asemaa.

Teksti on julkaistu alun perin Kanava-lehden numerossa 4/2026.

Brittiläinen tiedelehti Nature otsikoi tammikuun lopussa ilmestyneen arvionsa presidentti Donald Trumpin hallinnon ehdotuksista tieteen määrärahoiksi Yhdysvaltojen liittovaltion budjetissa vuodelle 2026: ”Lost science”.

Leikkauslistat olivat pitkiä ja vähennys- ja jäädytysehdotukset suuria. Tavoitteena oli supistaa muun kuin sotilaallisen tutkimuksen rahoitusta 35 prosentilla yhdessä vuodessa.

Toteutuessaan ehdotus olisi tarkoittanut palaamista tieteen liittovaltiolta saamassa rahoituksessa vuoden 1991 tasolle. Kongressi painoi kuitenkin jarrua. Osaan supistuksista kongressi suostui, mutta jättisupistuksilta vältyttiin. Taistelu silti jatkuu.

Ensimmäisellä presidenttikaudellaan Trump ei osoittanut kiinnostusta tiedettä ja tutkimusta kohtaan. Ihmetys olikin suuri, kun uusi hallinto alkoi heti ensi töikseen kurittaa maan parhaimmistoon kuuluvia yliopistoja. Suurin osa niistä on yksityisiä, mutta voimakkaasti riippuvaisia liittovaltion rahoituksesta.

Yliopistoja syytetään antisemitismin ja juutalaisvastaisuuden sallimisesta kampuksilla, ”woke-ideologian” suosimisesta, sananvapauden rajoittamisesta sekä liittovaltion varojen väärinkäytöstä.

Yliopistot joutuivat palauttamaan satoja miljoonia dollareita liittovaltiolta saamaansa rahoitusta. Osana ”sovintoa” Columbian yliopisto palautti liittovaltiolle yli 200 miljoonaa, Brownin yliopisto 50 miljoonaa ja Cornellin yliopisto 30 miljoonaa dollaria.

Harvardin yliopistolta hallinto jäädytti vielä suurempia summia, mutta yliopisto ei antanut periksi vaan riitautti asian. Liittovaltion tuo- mioistuin katsoi syyskuussa 2025, että hallinnon yritys peruuttaa noin 2,2 miljardin dollarin rahoitus oli lainvastainen. Trumpin hallinto on puolestaan valittanut ylempiin oikeusasteisiin. Vastaavanlaisia riitoja on käynnissä lukuisia eri puolilla Yhdysvaltoja.

Elon Muskin johdolla vuonna 2025 aloittanut epävirallinen julkisen hallinnon tehostamis- ja uudistamishanke Doge (Department of Government Efficiency) on ilmoittanut leikanneensa toimintansa aikana liittovaltion menoja kymmenillä miljardeilla dollareilla. Kohteina on ollut myös suuri joukko tiedeorganisaatioita.

Doge on irtisanonut organisaatioiden henkilöstöä, vaihtanut johtajia, asettanut omia edustajiaan hallintoelimiin, vähentänyt rahoitusta sekä lopettanut ja keskeyttänyt ideologisin perustein lukuisia itselleen epämieluisia tutkimusprojekteja.

Vuoden 2026 budjetin käsittelyssä Trumpin hallinto kohtasi valtansa rajat.

Vuoden 2026 budjetin käsittelyssä Trumpin hallinto kohtasi valtansa rajat.

Vuoden 2026 budjettiehdotuksessaan Trumpin hallinto kohdisti suhteellisesti suurimmat iskut kahteen Yhdysvaltojen tärkeimpään julkiseen tiederahoittajaan, Kansalliseen tiedesäätiöön (National Science Foundation, NSF) ja Kansalliseen terveysvirastoon (National Institutes of Health, NIH).

Tiedesäätiön budjetti oli vuonna 2025 noin 9,0 miljardia ja terveysviraston lähes 50 miljardia dollaria. Edelliseltä oli tarkoitus leikata vuonna 2026 lähes puolet ja jälkimmäiseltä noin 40 prosenttia.

Kansallisen terveysviraston juuret ulottuvat 1880-luvun loppupuolelle asti. Tiedesäätiö perustettiin vuonna 1950. Ne ovat omilla aloillaan maailman vanhimpia ja suurimpia valtiollisia tutkimusrahoittajia ja tärkeitä esikuvia tiede- ja teknologiahallinnon kehittämisessä eri puolilla maailmaa.

Kun Suomessa otettiin 1960-luvulla ensiaskeleita tiedehallinnon kehittämisessä, oppia haettiin tiedesäätiöstä sekä suoraan että Ruotsin kautta, joka oli jo ehtinyt pidemmälle amerikkalaisten oppien ja kokemusten hyödyntämisessä.

Suomessa Kansallista tiedesäätiötä vastaa Suomen Akatemia. Terveystieteisiin ja biolääketieteeseen keskittyneen terveysviraston lähin suomalainen vertaisorganisaatio on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Erona on, että oman tutkimustoiminnan lisäksi Kansallinen terveysvirasto rahoittaa yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja myös yritysten biolääketieteellistä tutkimusta. Se vastaa lähes kolmasosasta Yhdysvalloissa tehtävästä lääketieteellisestä tutkimuksesta.

Vuoden 2026 budjetin käsittelyn yhteydessä Trumpin hallinto kohtasi valtansa rajat. Kongressi (edustajainhuone ja senaatti) hylkäsi presidentin jättileikkaukset.

Tiedesäätiön ja terveysviraston, kuten useimpien muiden liittovaltion tutkimusorganisaatioiden, määrärahojen taso pysyi lähes ennallaan. Vuosi 2026 on näin periaatteessa turvattu. Amerikkalaisissa tiede- ja tutkijayhteisöissä vallitsee silti suuri epävarmuus.

Vastaiskuna tappioilleen Trumpin hallinto on hidastellut kongressin päättämän rahoituksen siirtoa tiedeorganisaatioiden käyttöön. Eikä ongelma rajoitu vain katkoksiin rahoituksen saatavuudessa. Toimeenpanovaltansa puitteissa presidentti mikromanageeraa toistuvasti tiedeorganisaatioiden johtamista ja hallintoa sekä rahoituksen määrää ja käyttöä.

Heti helmikuun alussa julkaistiin määräys, jolla on tarkoitus heikentää liittovaltion palveluksessa olevien työsuhteen suojaa. Määräyksen myötä aikaisemmin vakinaisessa työsuhteessa olleet työntekijät menettävät oikeuden saada ennen irtisanomista varoitus ja mahdollisuuden valittaa päätöksestä. Kaukana ei olla virkakieltojärjestelmän amerikkalaisesta sovelluksesta.

Tutkijavirta USA:han on hiipunut ja virta sieltä muualle kasvanut.........

© Suomen Kuvalehti