Drooniuhkista tiedottaminen ontuu, koska kansalaisen näkökulma unohtuu, sanoo professori.

Drooniuhkiin liittyvä viestintä kansalaisille takeltelee, koska tilanne on uudenlainen ja vastuut jakautuvat useille hallinnon toimijoille.

Näin arvioi viestinnän johtamisen professori, dekaani Vilma Luoma-aho Jyväskylän yliopistosta.

”Kehityshän tapahtuu parhaiten todellisen hädän edessä. Sitä ennen väännetään ja keskustellaan siitä, kuka vastaa mistäkin”, Luoma-aho sanoo.

”Suomessa [julkisen sektorin] toimijat ovat korkean asiantuntemuksen organisaatioita. Niillä on toisin sanoen tarkka tietämys siitä, mitä ne eivät tiedä. Siksi ne mielellään sanovat, että emme kommentoi tätä asiaa tai juuri tuosta kysymyksestä vastaa joku muu. Se on myös hyvä asia, mutta tällaisissa tilanteissa näkyy sen heikkous ja myös koordinaation puute.”

Puolustusvoimat sai myöhään torstain ja perjantain välisenä yönä tiedon, että Uudenmaan alueelle saattaisi harhautua ukrainalaisia drooneja. Droonit ovat miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka sotilaskäytössä kantavat usein mukanaan räjähteitä.

Tämän vuoksi viranomaiset antoivat perjantaina 15. toukokuuta hieman ennen aamuneljää vaaratiedotteen, jossa ihmisiä kehotettiin ”siirtymään sisätiloihin ja pysymään siellä, kunnes vaaratilanteen päättymisestä tiedotetaan”.

Myös Uudenmaan ilmatila­ suljettiin ja meriliikennettä reititettiin uusiksi. Uhka-arvioon vaikutti Puolustusvoimien........

© Suomen Kuvalehti