Yliopistojen kehitettävä tieteen viestintää sivistyneen yhteiskunnan tueksi

Tutkijat pitää saada enemmän mukaan julkiseen keskusteluun. Sillä on merkitystä, kenen ääni mediassa kuuluu.

Yliopistojen on korkea aika kouluttaa tutkijoista monipuolisempia viestijöitä ja luoda mahdollisuuksia reagoida uutisvirtaan.

Kun asiaton ja rasistinen puhe valtaa alaa, on tärkeä pitää huoli siitä, että toisia kunnioittava koulutuksen ääni voimistuu.

Tutkijoilla on tietoa, jolla voi vaikuttaa siihen, mitä pidetään arvokkaana. Akateeminen opetus koulii heti opintojen alusta perusteelliseen tiedonhankintaan ja kriittisyyteen.

Tiedeviestinnän koulutus yliopistoissa on kuitenkin hajanaista ja mediataidot kirjavia.

Suomen kielen yliopisto-opettaja, humanistisen aikakausmedia Soihdun päätoimittaja Heidi Salmi on kiteyttänyt osuvasti: hyvä tutkija, hyvä opettaja tai hyvä luennoitsija ei automaattisesti ole hyvä tieteen popularisoija.

Maisterit ovat oppineet analysoimaan ja erottamaan olennaisen ja tohtorit tuottamaan uutta tutkimusta, mutta koulutus ei aktiivisesti patista osallistumaan yhteiskunnalliseen debattiin.

Ajankohtaisesta keskustelusta jää nyt puuttumaan tutkimukseen perustuvia näkökulmia, jotka auttavat ymmärtämään moninaisuutta.

Esimerkiksi humanistiset alat voisivat tarjota uusia ideoita työelämän kehittämiseen, historioitsijat syventää kiihkeää susikeskustelua ja kielitieteilijät kertoa, miten kieli paljastaa kätkettyjä rasistisia asenteita.

Esiintyminen akateemisen maailman ulkopuolella vaatii avointa asennetta ja sel­keää puhetta. Tiedeyhteisön on tärkeä löytää keinoja vaikuttaa itselleen luontevilla tavoilla.

Yliopistoissa tulisi myös pohtia, miten henkilökunnan aika riittäisi uutismedian haastatteluihin tai somekommentointiin ilman liiallista kuormitusta.

Organisaatiorakenteet ja koulutuksen sisältö kenties vaativat päivitystä, jotta tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta saadaan lisättyä. Johdon tehtävä on etsiä ratkaisuja, joilla viestintä tuodaan keskeisesti osaksi koulutusta.

Tiedeyhteisö voi kannustaa ja jopa edellyttää asiantuntijoiltaan media-aktiivisuutta, jos siihen luodaan edellytykset: opetetaan tiedotusvälineiden vaatimia ilmaisutaitoja, harjoitellaan yleistajuisten tekstien kirjoittamista, haastattelujen antamista, elävää kielenkäyttöä ja kommentointia.

Myös kriisiviestinnän perusteet on hyvä opetella ajoissa.

On arvokasta, että tutkijat ottavat kantaa laaja-alaisesti ja rohkeasti, mutta humanistit ovat harvoin eturivissä kertomassa, miksi heidän näkökulmansa on tärkeä.

Ruotsalaiset tutkijat Olle Risberg ja Sigrid Schottenius Cullhed peräänkuuluttivat Nobel-juhlien aikaan joulukuussa Svenska Dagbladetissa Nobel-palkintoa humanistisille tieteille, koska paras humanistinen tutkimus on yhtä uraauurtavaa kuin luonnontieteet.

Harva tietää, että suomalainen humanistinen tutkimus on maailman huippua. Helsingin yliopiston kirkkohistorian professorin Tuomas Heikkilän kansainvälinen ryhmä sai siitä osoituksena Euroopan tutkimusneuvoston 13 miljoonan euron rahoituksen.

Heikkilä on kuvannut kuin Nobel-palkinnoksi megarahoitusta, jonka avulla tutkijat selvittävät, miten informaatioteknologia muokkasi mieliä jo tuhat vuotta sitten.

Tutkijoiden työstä ja ajatuksista on tehtävä näkyvämpiä, sillä tieteen ääni on sivistyneen yhteiskunnan perusta. 

Kirjoittaja on toimittaja, joka toimi Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessorina 2021–2025.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Tanskalaiset pääsevät näyttämään, mitä mieltä ovat Euroopan ja Yhdysvaltojen muuttuneesta suhteesta. näkökulma Pääministeri Mette Frederiksen saa kiittää Trumpia – Tanska valmistautuu vaaleihin 3 MIN

Pääministeri Mette Frederiksen saa kiittää Trumpia – Tanska valmistautuu vaaleihin

Jospa VM:n Mika Niemelä saisi vielä yllättyä positiivisesti, pakinoi Robert Sundman. polkom Silmät kiinni, älä katso Persianlahden suuntaan! – Jospa VM saisi vielä positiivisen yllätyksen 2 MIN

Silmät kiinni, älä katso Persianlahden suuntaan! – Jospa VM saisi vielä positiivisen yllätyksen

Heikki Pursiainen luokitteli Ylen kolumnit oikeistolaisiin, vasemmistolaisiin ja neutraaleihin. media Nyt se epätieteellisesti todistettu: alle kymmenesosa Ylen kolumneista on oikeistolaisia 2 MIN

Nyt se epätieteellisesti todistettu: alle kymmenesosa Ylen kolumneista on oikeistolaisia

Nykyaikana yleisön pitää pakahtua tai vihata. Ajattelu ja analyysi käy huonommin kaupaksi. Kolumni Tuomas Kyrö: Nykyaikana jäähalli myydään täyteen kahden kirjailijan nyrkkeilyottelulla 3 MIN

Tuomas Kyrö: Nykyaikana jäähalli myydään täyteen kahden kirjailijan nyrkkeilyottelulla

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti