Teollisuus on aina kamppaillut resursseista, olivat ne sitten osaavia työntekijöitä, hyviä tehdastontteja tai riittävää energiaa ja infrastruktuuria. Nyt kiistat kuuluvat voimakkaammin eri alojen viestinnässä.

Suomeen rakennettavat datakeskukset aiheuttavat jännitteitä perinteisen ja uuden teollisuuden välille. Kiistely liittyy sähkön riittävyyteen ja siihen, miten investoinnit hyödyttävät laajemmin kansantaloutta.

Suuret sähkönkuluttajat kuten teräs- ja kemianteollisuus näkevät, että suunnitteilla olevat useat kymmenet datakeskukset tarvitsevat niin paljon sähköä, ettei sitä välttämättä riitä kohtuuhintaan perusteollisuuden uusille isoille hankkeille.

Kritiikkiä on esittänyt muun muassa teräsyhtiö Outokummun ja Kemianteollisuus ry:n johto. Outokummun Tornion terästehdas käyttää nyt noin neljä prosenttia Suomen sähköstä ja Kemianteollisuus ry:n jäsenyritykset yhteensä noin kahdeksan prosenttia.

Tätä taustaa vasten perusteollisuuden huolen ymmärtää. Datakeskukset kuluttavat yhtä paljon sähköä kuin koko kemianteollisuus, kun nyt rakenteilla olevat konesalitkin valmistuvat.

Ristiriitaisesta tilanteesta kertoo sekin, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja sen jäsenliitot Teknologiateollisuus ja Energiateollisuus ovat puolustaneet datakeskushankkeita systemaattisesti. Keskusten nähdään tuovan Suomeen uutta rahaa ja verotuloja.

Toisaalta teollisuus on aina kamppaillut resursseista, olivat ne sitten osaavia työntekijöitä, hyviä tehdastontteja tai riittävää energiaa ja infrastruktuuria.

Datakeskuksia puolustava elinkeinoelämä katsoo, että puhe kilpailukykyisen uusiutuvan sähkön riittävyydestä perustuu jonkinlaiseen harhaan.

Näkemys perustuu siihen, että Petteri Orpon (kok) hallitus tavoittelee sähköntuotannon kaksinkertaistamista seuraavan vuosikymmenen aikana.

Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingrid on jo aloittanut mittavia investointiohjelmia, joilla vahvistetaan sähkönsiirron........

© Suomen Kuvalehti