Eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta pääsivät yhteisymmärrykseen niin sanotusta velkajarrusta eli ”julkisen talouden ylivaalikautisesta tavoitteesta”. Tarkoittaako tämä, että vasemmistoliittoa ei nähdä seuraavassa hallituksessa? Käsitelläänkö tulevissa vaalikeskusteluissa vain talouskysymyksiä?

Lyhyt vastaus on, että kumpikaan ei ole varmaa mutta kuitenkin melko todennäköistä.

Tuskin puolueet ovat vaalitaistelun aikana tulevista taloustoimista niin yksimielisiä, että hallituspohja ratkeaa jo siinä vaiheessa. Hallitusohjelman rakentaminen on joka tapauksessa ensi vuonna tuskallista. Velkajarruun sitoutumista olennaisempia kysymyksiä ovat vaalitulos ja halu kompromisseihin, jos otollinen hallituspohja on tarjolla.

Jos tällä hetkellä pitäisi veikata, uuden hallituksen runkoa ryhdytään kokoamaan kahden suurimman puolueen ympärille. Nykyisissä kyselyissä parivaljakko on Sdp ja kokoomus. Jos nämä puolueet sietävät toisiaan, alkaa rungon täydentäminen pienemmillä puolueilla.

Talous todennäköisesti on keskeinen vaaliteema, mutta erilaisten kestävyyslaskelmien pyörittäminen ei taida saada äänestäjien tunteita liikkeelle.

Vielä on vaikea ennakoida, millainen tunnelma vuoden päästä vallitsee.

Voi olla, että ensi vuoden alussa on taas pakkasjakso, joka saa ehdokkaat puhumaan sähkön hinnasta. Voi olla, että vanhustenhoidon tilanne on silloinkin otsikoissa. Voi olla, että Venäjä ja Yhdysvallat ovat saaneet suomalaiset ajattelemaan ensisijaisesti turvallisuutta ja kotivaran riittävyyttä.

Siitä voi olla lähes varma, että osa ehdokkaista puhuu maahanmuutosta, oli keskustelun teema mikä tahansa.

Suomalaiset ovat jo pitkään saaneet käydä vaalit aivan keskenään. Ajatus ulkopuolisesta vaalivaikuttamisesta on ollut nykypolvelle vieras.

Voiko tämä jatkumo katketa seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Yhdysvalloissa nykyinen hallinto on tehnyt selväksi, että se pitää toisista eurooppalaisista hallituksista enemmän ja toisista vähemmän. Merkkejä voi lukea vaikka tämän kevään kampanjoinnista Unkarissa.

Haluaisiko läntinen suurvalta yrittää vaikuttaa Suomen vaaleihin? Jos haluaisi, millä keinoilla ja kenen puolesta tai ketä vastaan?

Vaikka hallinto ei tekisi mitään, iso osa kampanjoista käydään yhdysvaltalaisilla digialustoilla, joiden sisäisiä pelisääntöjä voi vain arvailla. Ne käyttävät valtaa.

Venäjän suoraa vaikuttamista vastaan suomalaiset on rokotettu hyvin, joten se tepsii lähinnä marginaaleissa. Epäsuoraan vaikuttamiseen on kuitenkin tarjolla monia mahdollisuuksia, kun vain keskittyy voimistamaan nykyisiä jakolinjoja.

EU:sta eroaminen ei ole nyt kovassa huudossa, eikä puolustuspolitiikastakaan ole suuria erimielisyyksiä.

Sen sijaan voisi kuvitella, että fossiilitaloudesta hyötyvä Venäjä olisi mielissään nykyisen ilmasto- ja energiapolitiikan ja yleensäkin tieteellisen tutkimuksen kyseenalaistamisesta. Sellaisella asialla liikkuessaan nettitrollit voivat saada otollisen vastaanoton. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

© Suomen Kuvalehti