Ukraina iski, koska tuki hiipuu

Iskut öljykauppaan ovat riski Ukrainalle, professori sanoo. Euroopassa tuki puolustussodalle voi heikentyä.

Lennokki-iskut Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella kertovat siitä, ettei Ukraina ole samalla tavalla huolissaan länsimaiden reaktioista kuin ennen, arvioi professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Ukrainan sota on kestänyt neljä vuotta. Sodan alkuvuosina Ukraina varoi iskemästä Venäjän öljytoimituksiin, jotta mielipide lännessä ei kääntyisi sitä vastaan, Tynkkynen arvioi.

”Nyt näyttäisi siltä, että tämä asenne on poistunut tai poistumassa.”

Välitön syy iskuille on Iranin sota. Hormuzinsalmen sulkeutuminen on nostanut öljyn hintaa, mihin Yhdysvallat on reagoinut purkamalla Venäjälle asetettuja pakotteita. Molemmat asiat hyödyttävät Venäjää, jolle fossiilinen energia on keskeinen tulonlähde.

”Ukraina pyrkii estämään Venäjää tienaamasta tilanteessa, jossa öljyn maailmanmarkkinahinta nousee”, Tynkkynen sanoo.

Ukraina on aiemmin tehnyt iskuja Venäjän öljylaitoksiin ja -toimituksiin Mustallamerellä, joka on sitä lähempänä. Maa on myös yhdistetty avaamattoman Nord Stream -kaasuputken tuhoon. Laajat iskut Suomenlahdelle ovat kuitenkin uutta.

Tynkkynen on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Ukraina on tehnyt maaliskuun lopulla useita lennokki-iskuja Venäjälle Suomenlahden pohjukkaan. Kohteina ovat olleet muun muassa Koiviston (Primorsk) ja Laukaansuun (Ust-Luga) öljysatamat.

Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että iskut ovat reaktio Yhdysvaltain purkamiin Venäjä-pakotteisiin.

”Ukrainalla on omat pakotteensa: pitkän kantaman kyvykkyydet”, Zelenskyi sanoi Reutersille.

Myöhemmin presidentti kertoi julkisuuteen, että Ukraina on energiakriisin myötä saanut kumppaneiltaan ”signaaleja” vähentää iskujaan. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoi Ylen haastattelussa, että ”Suomi ei vaadi mitään........

© Suomen Kuvalehti