Lisää rangaistuksia alistajille

Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa laaja ilmiö, asiantuntijat arvioivat. He toivovat viranomaisille lisää keinoja ongelmiin puuttumiseksi.

Viranomaisten tulisi voida asettaa jopa kymmenien tuhansien eurojen sanktioita työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumiseksi, ehdottavat alan asiantuntijat Suomen Kuvalehdelle.

Suomen lainsäädäntö on eurooppalaisittain hyvällä tasolla työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, sanoo Anniina Jokinen.

Hallinnollisissa toimissa Suomi kuitenkin jää verrokkimaista jälkeen. Niitä voisivat olla esimerkiksi sakkomaksut, tukien menettäminen tai muu toiminnan rajoittaminen.

Jokinen työskentelee erikoissuunnittelijana Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (Heuni), joka on perehtynyt työperäiseen hyväksikäyttöön.

Esimerkiksi hän nostaa Hollannin ja Belgian. Niissä työsuojeluviranomainen voi tutkia työperäistä ihmiskauppaa ja määrätä sanktioita.

”Kyse on aika isoistakin sakkomahdollisuuksista, joita Suomessa työsuojelulla ei ole. Ne mahdollistavat sen, että epärehellisten yritysten toimintaan puututaan varhaisessa vaiheessa.”

Työperäistä hyväksikäyttöä on esiintynyt useilla toimialoilla. Julkisuudessa on käsitelty esimerkiksi etnisten ravintoloiden, marjanpoiminnan ja rakennus- tai siivousalan tilannetta.

Hyväksikäyttö on tarkoittanut esimerkiksi pitkiä työpäiviä, alipalkkausta ja kynnysrahan perintää työpaikan saamisesta. Hallinnolliset sanktiot puuttuisivat hyväksikäyttöön ja varsinkin siitä tulevaan taloudelliseen hyötyyn oikeusprosessia nopeammin.

”Hallinnollisten sanktioiden kautta on mahdollista häiritä toimintaa ja tehdä siitä taloudellisesti vähemmän kannattavaa.”

Suomalainen hallintokulttuuri on perustunut oletukseen, että yritykset ja ihmiset haluavat noudattaa lakia. Viranomaiset usein vain jakavat huomautuksia epäkohtien korjaamiseksi.

Tämä ei toimi epärehellisiin toimijoihin, Jokinen sanoo. Hänen mukaansa tarvitaan enemmän keppiä kuin porkkanaa. Sanktioiden pitäisi olla suhteessa taloudelliseen hyötyyn.

”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että vakavimmat rikkeet voisivat olla kymmenissä tuhansissa euroissa tai suhteessa yrityksen liiketoiminnan laajuuteen.”

Lisäksi Maahanmuuttovirasto (Migri) voisi alkaa järjestelmällisemmin evätä työlupia työnantajille, joilta on paljastunut väärinkäytöksiä, Jokinen sanoo.

Orpon hallitus antoi maaliskuussa eduskunnalle esityksen, jonka tavoitteena on puuttua ilmiöön. Rikoslakiin on tarkoitus lisätä nimikkeet kiskonta työelämässä ja törkeä kiskonta työelämässä.

Nykyinen sääntely on koettu riittämättömäksi. Useat viranomaiset kannattivat muutosta, Heuni niiden joukossa. Myös elinkeinoelämän etujärjestöt ja ay-liike puolsivat sitä.

Vastedes törkeään kiskontaan työelämässä syyllistynyt voitaisiin tuomita enimmillään neljän vuoden vankeuteen ja määrätä liiketoimintakieltoon. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä.

”Rikoslain puolella on nyt hyvin vaihtoehtoja. Olen enemmän huolissani siitä, onko viranomaisilla riittävästi resursseja tutkia näitä tapauksia”, Jokinen sanoo.

Uusiin sanktioihin on kiinnostusta myös työsuojeluviranomaisella.

”On hyvä, että rikoslain puoltakin laajennetaan. Vielä parempi olisi saada tilannetta ennaltaehkäistyä niin, ettei rikoksia tarvitsisi käsitellä”, sanoo Markku Rautio.

Rautio johtaa vuoden alussa aloittaneen Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastoa. Hän ei pidä sanktiomaksuja poikkeuksellisena ideana. Työsuojelu ja muut viranomaiset voivat joissain asioissa turvautua niihin jo nyt.

Esimerkiksi jos ulkomailta lähetettyjä työntekijöitä koskevia velvoitteita on hoitamatta, heidät lähettäneelle yritykselle voidaan asettaa laiminlyöntimaksu. Viime vuonna maksuja annettiin 63 tapauksessa, yhteensä lähes 300 000 euron edestä.

”Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla laiminlyöntimaksu on enimmillään 10 000 euroa. Mielestäni se on liian pieni”, Rautio sanoo.

Lisäksi hän ehdottaa tiukennuksia julkisiin tukiin ja hankintoihin. Hankintalakiin ja tukiehtoihin tulisi kirjata, että työperäinen hyväksikäyttö johtaa kilpailutuksen tai saadun tuen menettämiseen.

Tukien takaisinperintäkään ei olisi täysin uusi ajatus, Rautio katsoo. Nykyisin maataloustukia voidaan karhuta, jos tukiehtoja rikkoo. Rautio haluaisi laajentaa ajatuksen kaikkiin yritystukiin.

”Esimerkiksi metsänhoidossa on todella paljon ulkomaalaista työvoimaa ja väärinkäytöksiä. Siellä näkisin erittäin vaikuttavana, että tukikriteeriksi tulisi työperäisen hyväksikäytön estäminen.”

Molemmat haastateltavat sanovat, että työperäinen hyväksikäyttö on laaja ilmiö Suomessa.

”Joka puolelta vastaan tulevat esimerkit kertovat siitä, että kyse ei ole yksittäistapauksista vaan rakenteellisesta ilmiöstä”, Jokinen sanoo.

Raution mukaan Suomessa on paljon toimialoja, joihin hyväksikäyttö on pesiytynyt. Se häiritsee markkinoita ja rehellisten yrittäjien toimintaa.

”Kuluttajien ymmärrys siitä, mitä jokin palvelu maksaa, on sumentunut. Lakia noudattamalla ei ole mahdollista pärjätä kilpailussa.”

Hän lisää, että työperäinen hyväksikäyttö ei liity pelkästään ulkomaalaisiin. Myös kesätöitä tekevät nuoret, harjoittelussa olevat opiskelijat ja vammaiset voivat olla haavoittuvassa asemassa.

”Esimerkiksi työharjoitteluissa teetetään töitä, jotka eivät liity harjoitteluun millään tavalla. Tai palkatonta harjoittelua voidaan jatkaa vielä senkin jälkeen, kun työntekijä on osoittanut osaamisensa.”

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Kansallisarkiston säästöt uhkaavat historiantutkimusta ja kansallista sivistystä, tutkijat sanovat. leikkaukset Kansallis­arkisto sulkee puolet toimi­pisteistä – ”lahtaus” on uhka historian­tutkimukselle, sanovat tutkijat 6 MIN

Kansallis­arkisto sulkee puolet toimi­pisteistä – ”lahtaus” on uhka historian­tutkimukselle, sanovat tutkijat

Suomen Kuvalehden välissä jaettava TV-maailma julkaistaan tästä viikosta alkaen näköislehtenä SK:n sovelluksessa ja verkkosivuilla. Tilaajalle TV-maailma löytyy nyt puhelimestasi 1 MIN

TV-maailma löytyy nyt puhelimestasi

Suomen tulee selvästi kehittää kykyään puolustautua drooneilta ja hyökätä niillä, everstiluutnantti Jaakko Kauppinen arvioi SK:lle viime syksynä. SK:n arkistosta Suomi oli kesällä arviolta kolme vuotta Venäjää jäljessä lennokkien käytössä – lue SK:n parhaat droonijutut 1 MIN

Suomi oli kesällä arviolta kolme vuotta Venäjää jäljessä lennokkien käytössä – lue SK:n parhaat droonijutut

Ay-liikkeen mielestä hallitus torjuu alipalkkausta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä puutteellisesti. työelämä Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen on nousemassa ay-liikkeen vaaliteemaksi 4 MIN

Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen on nousemassa ay-liikkeen vaaliteemaksi

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

työperäinen hyväksikäyttö

© Suomen Kuvalehti