Lisää rangaistuksia alistajille

Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa laaja ilmiö, asiantuntijat arvioivat. He toivovat viranomaisille lisää keinoja ongelmiin puuttumiseksi.

Viranomaisten tulisi voida asettaa jopa kymmenien tuhansien eurojen sanktioita työperäiseen hyväksikäyttöön puuttumiseksi, ehdottavat alan asiantuntijat Suomen Kuvalehdelle.

Suomen lainsäädäntö on eurooppalaisittain hyvällä tasolla työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi, sanoo Anniina Jokinen.

Hallinnollisissa toimissa Suomi kuitenkin jää verrokkimaista jälkeen. Niitä voisivat olla esimerkiksi sakkomaksut, tukien menettäminen tai muu toiminnan rajoittaminen.

Jokinen työskentelee erikoissuunnittelijana Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (Heuni), joka on perehtynyt työperäiseen hyväksikäyttöön.

Esimerkiksi hän nostaa Hollannin ja Belgian. Niissä työsuojeluviranomainen voi tutkia työperäistä ihmiskauppaa ja määrätä sanktioita.

”Kyse on aika isoistakin sakkomahdollisuuksista, joita Suomessa työsuojelulla ei ole. Ne mahdollistavat sen, että epärehellisten yritysten toimintaan puututaan varhaisessa vaiheessa.”

Työperäistä hyväksikäyttöä on esiintynyt useilla toimialoilla. Julkisuudessa on käsitelty esimerkiksi etnisten ravintoloiden, marjanpoiminnan ja rakennus- tai siivousalan tilannetta.

Hyväksikäyttö on tarkoittanut esimerkiksi pitkiä työpäiviä, alipalkkausta ja kynnysrahan perintää työpaikan saamisesta. Hallinnolliset sanktiot puuttuisivat hyväksikäyttöön ja varsinkin siitä tulevaan taloudelliseen hyötyyn oikeusprosessia nopeammin.

”Hallinnollisten sanktioiden kautta on mahdollista häiritä toimintaa ja tehdä siitä taloudellisesti vähemmän kannattavaa.”

Suomalainen hallintokulttuuri on perustunut oletukseen, että........

© Suomen Kuvalehti