muutos: Porin kauppahallissa ensimmäisenä aloittanut kahvila sulkeutuu pian – taustalla on yllättävän positiivinen syy

henkilö: Puodin pitäjästä tuli kaupallinen kalastaja – ”Tuntipalkkaa ei kannata edes laskea”

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Ässien kapteenin itku paljasti kaikkein kauneimman – ”Itki kuin pieni vauva”

Urheilukulttuuri on porilaisessa jääkiekossa niin järisyttävällä tasolla, ettei vastaavaa löydy muualta Härmästä, kirjoittaa Jussi Paasi.

Kävin huhtikuun alussa pari kertaa Lappeenrannassa. Katselin viihdyttävää jääkiekkoa.

Kuten kaikki tietävät, jääkiekko on huonoimmillaankin hyvää. Pudotuspelijääkiekko taas on useimmiten likipitäen täydellistä, ihanaa improvisoitua näytelmää.

Ässät hävisi ja putosi leikistä pois. SaiPa eteni ansaitusti mitalipeleihin.

Se ei toimittajan töitä tekevää ulkoporilaista liiemmin hetkauttanut, sillä 24. huhtikuuta 2013 seutukunnan elinkautinen päättyi, kun Ässät voitti sensaatiomaisesti mestaruuden. Sen jälkeen porilaiset ovat voineet hengittää raikasta, vapautunutta ilmaa.

Sopivasti tuosta kultakeväästä lähtien olen tehnyt päätyökseni urheilutoimittajan hommia. Sain siis kokea Padan mestaruuden pitkälti ilman toimittajan roolin vaatimaa objektiivisuutta.

Kun Ässien tämän kauden viimeinen peli oli ohi, todistin Lappeenrannassa urheilun ylivertaista kauneutta. Samanlaista kuin 13 vuotta sitten.

Kauneus tiivistyi siihen hetkeen, kun raavas mies itki. Itki kuin pieni vauva. Ilman minkäänlaisia estoja. Kaikki purkautui hallitsemattomasti.

Jan-Mikael Järvinen antoi tällä kertaa tuolle kauneudelle kasvot. En usko, että kukaan pystyi katsomaan Järvisen primitiivistä reaktiota liikuttumatta.

Fanit lauloivat yhdessä Ässien joukkueen kanssa Isomäen legendan. Hävityn ottelusarjan jälkeen. 390 kilometrin päässä Porista.

Alavatsassa sulokkaasti kaihertaneen........

© Satakunnan Kansa