Rikostutkinta: Kymmeniä puita nurin, mutta kuka vastaa? Meri-Porin taloyhtiö teki tutkintapyynnön

Yrittäjyys: Porin paraatipaikalla sijaitseva kioski herää henkiin – Uusi yrittäjä: "Sääli, että tällainen paikka on ollut kiinni"

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Se oli silloin, kun koulun vessankopeissa ei ollut ovea

Kolumnisti miettii, käykö joku nykyinen nelosluokkalainen 51 vuoden kuluttua tervehtimässä vanhaa opettajaansa.

Reilut viisikymmentä vuotta ihmiskunnan historiassa on kuin pisara valtameressä. Ikätovereiden kesken se tuntuu pitkältä ajalta. Tässä ajassa on Rauma muuttunut paljon.

Aloitin kouluni vuonna 1971 Tarvonsaaren koulussa, aivan keskellä upeaa kaupunkiamme. Koulumaailma oli silloin hyvin erilaista. Meillä kaikilla lapsilla oli koulussa mukana ruokaliina, joka levitettiin pulpetille juuri ennen kuin ruoka saapui luokkaan. Söimme siis luokissa.

Erityisesti mieleeni on jäänyt suuret teräsämpärit, joissa maito tuotiin luokkaan. Se annosteltiin teräskauhalla kartion malliseen teräsmukiin. Koko homma sujui hienosti luokassa.

Mikäli koulupäivän aikana tuli pakottava tarve käydä hotelli helpotuksessa se löytyi, kun marssi sisään rakennuksen pääsisäänkäynnin viereisestä ovesta. Siellä sai päättää, minkä klosetin valitsee ilman ovea olevista istuimista. Pojille oli oma helpotuksensa rakennuksen päädyssä.

Välitunnit olivat mukavia. Koulumme johtajaopettajatar oli komea ilmestys valvoessaan välitunnilla. Hänen pitkä musta ulsterinsa, huolella kammatut mustat hiuksensa ja varmasti keskimääräistä naista pidempi olemuksensa oli kunnioitusta herättävää ja meille lapsille aivan ehdoton auktoriteetti.

Erityisen rakkaana minulle on jäänyt mieleeni eräs opettaja Tarvonsaaren koulusta. Kyläilin hänen luonaan viime vuonna. Meillä oli todella ihana muistelutuokio ja jaoimme ajatuksia nykyajan koulumaailmasta verrattuna tuon ajan koulumaailmaan, jota tässä nyt muistelen.

Jos minulle olisi sanottu vuonna 1974, että tulet kyläilemään opettajasi luona 51 vuoden päästä, niin kukahan sitä olisi uskonut? Kuka olisi tuolloin edes osannut ajatella, että maailma on pystyssä vielä........

© Satakunnan Kansa