Onko Suomen talousnäkymissä lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? Aloitetaan valoisammasta puolesta.

Torstaina talousennusteensa julkaissut Kuntarahoitus piti kasvuennusteensa ennallaan. Kuntarahoitus ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,0 prosenttia. Ennuste on napsun verran optimistisempi kuin esimerkiksi valtiovarainministeriön joulukuussa julkistama ennuste, jossa povattiin 1,1 prosentin kasvua tälle vuodelle ja 1,7 prosentin kasvua vuodelle 2027.

Kuntarahoituksen mukaan Suomen taloutta vetävät kasvuun yksityisten investointien selvä kasvu ja viennin veto.

Sota loimuaa huolestuttavasti

Sitten on se varjoisampi puoli talousnäkymissä. Iranin sota loimuaa hyvin huolestuttavalla tavalla. Iranin sota ja Iranin uhkaukset merenkululle ovat suurelta osin sulkeneet öljyn- ja kaasunkuljetusten kannalta keskeisen Hormuzinsalmen.

Kuntarahoituksenkin talousennuste perustuu sille oletukselle, että sotatoimet Lähi-idässä laantuvat muutamien viikkojen aikana ja häiriöt Persianlahden energiatoimituksissa sekä lentoliikenteessä alkavat purkautua.

Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan mukaan Suomen talousnäkymien kannalta erityisen huolestuttavaa olisi, jos korkeat energianhinnat alkaisivat nostaa inflaatio-odotuksia euroalueella ja sitä kautta lisäisivät koronnosto-odotuksia.

Vesalan mukaan mahdolliset EKP:n koronnostot olisivat myrkkyä Suomen talouden orastavalle elpymiselle.

Yli kahden miljardin takamatka

Huhtikuussa on pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen kehysriihi. Orpon hallituksen tärkein talouspoliittinen tavoite on julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä.

Nykyennusteilla velkatavoitteen kannalta on olennaista, tasaantuuko velkasuhteen nousu vuonna 2027 suhteessa tähän vuoteen.

VM:n joulukuun ennusteen mukaan velkasuhde kohoaa 91,6 prosenttiin tänä vuonna ja 92,4 prosenttiin vuonna 2027. Velkasuhde on kasvamassa vuodesta 2026 vuoteen 2027 0,8 prosenttiyksikköä. Karkealla laskutoimituksella se tarkoittaa yli kahta miljardia euroa.

Hallituksen pääseminen velkatavoitteeseensa vaatisi navakasti vauhdittuvaa talouskasvua tai miljardiluokan uusia julkisen talouden vahvistamistoimia hallitukselta. Kumpaakaan ei ole ainakaan toistaiseksi ollut näköpiirissä.

Orpon hallitus on tehnyt mittavat määrät julkista taloutta vahvistavia toimia, mutta suhdanteet ovat olleet kovasti vastaan. VM:n joulukuun ennusteen jälkeen talouden näkymä ei ole ainakaan kirkastunut. Hallituksen velkaantumisen vakauttamistavoite uhkaakin nyt upota Hormuzinsalmeen.

Toinen kysymys sitten on, mikä merkitys yhden vuoden velkaantumistilanteella on. Julkisessa taloudessa on joka tapauksessa krooninen menojen ja tulojen epäsuhta ja ensi vaalikaudella on edessä iso savotta.

Arviot tarkentuvat vielä, mutta finanssipoliittisen parlamentaarisen työryhmän sopimaan alustavaan vaalikauden tavoitteeseen pääseminen edellyttää noin 8–11 miljardin euron julkisen talouden vahvistamista vuoteen 2031 mennessä. Tämänkin arvion pohjalla olleet laskelmat ovat Iranin sotaa edeltävältä ajalta.

© Uusi Suomi