Miksi suomalaisten sydänterveys on parantunut valtavasti samaan aikaan, kun lihavuus ja monet aineenvaihdunnan ongelmat ovat lisääntyneet? Ristiriita paljastaa terveyspuheemme heikon kohdan: etsimme mielellämme yhtä syyllistä tai yhtä ratkaisua, vaikka terveys rakentuu lääkehoidon, ravitsemuksen, unen, käyttäytymisen ja elinympäristön yhteisvaikutuksesta.

Farmaseuttina kohtaan työssäni seurauksia siitä, että terveyttä tarkastellaan liian kapeasti. Lääkelista voi näyttää asianmukaiselta, vaikka ihminen huimaa, kaatuilee, nukkuu huonosti tai ei enää syö kunnolla. Toisaalta hyväkään ruokavalio tai liikunta ei aina poista tehokkaan lääkehoidon tarvetta. Siksi minua kiinnostaa ennen kaikkea se, mitä jää näkemättä, jos tarkastelemme vain yhtä mittaria tai hoitoa kerrallaan.

Ihminen ei elä biologisesti irrallaan ympäristöstään. Syömme, hengitämme, liikumme, nukumme, stressaannumme, kohtaamme mikrobeja ja käytämme lääkkeitä samassa kehossa. Terveyttä ei siksi voi uskottavasti selittää yhdellä ravintoaineella, yhdellä lääkkeellä tai yhdellä elämäntapavalinnalla.

Sydänterveyden onnistuminen syntyi monesta muutoksesta

Suomen sydänterveyden kehitys on tästä hyvä esimerkki. Sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt dramaattisesti 1970-luvulta lähtien. Itä-Suomen työikäisillä miehillä kuolleisuuden on raportoitu vähentyneen vuosien 1972–2012 välillä noin 82 prosenttia ja naisilla noin 84 prosenttia.

Selitys ei löydy yhdestä tempusta. Tupakointi väheni, verenpaine ja kokonaiskolesteroli laskivat, ruokavalio muuttui ja suolan saanti väheni. Riskitekijöitä tunnistettiin aiemmin, verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia alettiin hoitaa tehokkaammin ja sydäninfarktin akuuttihoito kehittyi.

Kolesterolin hoito parani

Kohonnut LDL-kolesteroli on keskeinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Sydänkuolleisuuden väheneminen alkoi Suomessa jo ennen statiinien laajaa käyttöönottoa, joten kolesterolilääkkeet eivät yksin selitä historiallista muutosta. Ne ovat kuitenkin myöhemmin vahvistaneet myönteistä kehitystä erityisesti ihmisillä, joiden sairastumisriski on suuri.

Kolesterolihoidon tavoite määräytyy aina kokonaisriskin, muiden sairauksien ja hoidon siedettävyyden perusteella. Jos statiini ei yksin riitä tai suurempi annos ei sovi, rinnalle voidaan liittää........

© Uusi Suomi