Suomessa olemme tottuneet ajattelemaan Venäjää pitkän aikavälin uhkana, ja siihen on hyvät perusteet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole ohimenevä poikkeama, vaan osa pidempää kehitystä. Mutta juuri nyt Suomen on kyettävä ajattelemaan Venäjää myös toisella tavalla. Meidän ei pidä varautua vain pitkään sotaan ja hitaasti kovenevaan Venäjään, vaan myös tilanteeseen, jossa Venäjän sisäinen kehitys muuttuu nopeasti, arvaamattomasti ja Suomen turvallisuuden kannalta hyvin konkreettisella tavalla.

Kansainvälisesti puhutaan yhä enemmän siitä, että Venäjän talous yskii, sodan psykologinen hinta kasvaa ja tyytymättömyys ulottuu jo syvemmälle Venäjän eliittiin. Ukrainan iskut Venäjän öljyinfraan, lentokenttien sulkemiset, kasvavat kustannukset, inflaatio ja sotatalouden kiristyvä todellisuus muuttavat sodan luonnetta myös Venäjän sisällä. Sota ei ole enää vain Kremlin televisiokuvastoa Ukrainasta. Se tulee lähemmäs venäläisten arkea, yrityksiä, alueita ja vallan sisäpiirejä. Suomen kannalta olennainen kysymys ei ole vain se, kestääkö Putinin järjestelmä, vaan myös tämä: mitä tapahtuu, jos se alkaa horjua odotettua nopeammin?

Tämä on turvallisuuspoliittisesti tärkeä kysymys, sillä horjuva Venäjä voi olla Suomelle........

© Uusi Suomi