Väärin­käsitysten välttämiseksi

Suomi ja Norja avasivat vuosia poikki olleen yhteyden Venäjälle. Se tehtiin Ukrainan toiveesta mutta myös omista syistä.

”En itse asiassa tiedä, mitä he ajattelevat saavuttavansa tällä.”

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen seisoo toimittajien ympäröimänä Säätytalon salissa Helsingin keskustassa.

Samaisessa salissa on äsken päättynyt pohjoismaisten pääministerien tapaaminen. Ministerit keskustelivat sosiaalisen median ikärajoista erilaisissa pienryhmissä yhdessä nuorten kanssa.

Yksi pääministeri puuttui joukosta. Syykin selvisi pian keskustelijoiden astellessa kameroiden eteen.

Lähes samalla hetkellä tasavallan presidentin kanslia tiedotti, että Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre ja presidentti Alexander Stubb olivat puhuneet toisaalla Helsingissä puhelun.

Luurin toisessa päässä oli ollut Venäjän Vladimir Putin.

”Suhtaudun hyvin skeptisesti tähän norjalaisten ja suomalaisten aloitteeseen. Sitä ei ole koordinoitu meidän muiden kanssa”, Frederiksen sanoo toimittajille.

Tanskan pääministerin näköpiirissä ei ole merkkejä siitä, että Venäjä haluaisi rauhaa Ukrainaan. Maa on päinvastoin kiihdyttänyt iskujaan viime viikkoina.

”Mielestäni olisi oltava hyvin varovainen, kun annetaan Putinille mahdollisuuksia, joita hänellä ei vielä muutama tunti sitten ollut.”

Oletko sanonut tämän kahdelle kollegallesi, huikkaa yksi tanskalaistoimittajista pääministerille.

”Olen sanonut, että olen eri mieltä. Seison sen takana, mihin minä uskon ja mihin Tanska uskoo.”

Suomalaisten isännöimä Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikko alkoi tiistaina poikkeuksellisissa tunnelmissa.

Läheiset liittolaiset olivat kokoontuneet Helsinkiin ja vaikuttivat tulleen heti yllätetyiksi Suomen ja Norjan yhteisestä Putin-puhelusta.

Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson vahvisti Dagens Nyheterille Helsingissä, että hänkään ei tiennyt puhelusta etukäteen eikä heti tuoreeltaan myöskään sen tarkemmasta sisällöstä.

Onko puheluiden soittelu ylipäänsä hyvä ajatus? Se riippuu Kristerssonin mukaan täysin lopputuloksesta. Ei ole toivottavaa, että syntyy kuva eurooppalaisten näkemysten jakautumisesta.

”Mutta en sano lainkaan, että he [Stubb ja Støre] olisivat nyt tehneet niin”, hän kiirehti lisäämään.

Hyvinä pääministeri sanoi pitävänsä sellaisia keskusteluja, jotka saisivat Venäjän halukkaammaksi hyväksymään kunnollisen rauhan Ukrainan ehdoilla.

Suomalaistoimittajille samaan aikaan puhunut pääministeri Petteri Orpo (kok) taas painotti, että keskusteluyhteys avattiin nimenomaisesti Ukrainan tukemiseksi.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoikin puhuneensa Stubbin ja Støren kanssa myös itse pian tiistaisen puhelun päätyttyä.

Hän kiitti sosiaalisessa mediassa kaksikkoa saamastaan huolellisesta katsauksesta ja myös kaikesta tuesta.

Tiistaiseen puheluun liittyy paljon symboliikkaa.

Euroopassa on keskusteltu kuluneen vuoden aikana useaan otteeseen siitä, millä ehdoilla, mistä kysymyksistä ja kenen pitäisi puhua Putinin kanssa – jos kenenkään.

Tähän saakka Venäjän presidenttiin on pitänyt yhteyttä lähinnä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin lähipiiri. Esimerkiksi Stubb itse on korostanut aiemmin sitä, että kuka tahansa Putinin kanssa puhuisikin, olisi yhteyttä otettava koordinoidusti eikä sooloillen.

Venäjän........

© Suomen Kuvalehti