Sodasta tuli metsästystä

Ukrainan sodassa droonipilottina toiminut suomalainen on huolestunut siitä, että Suomi on varautunut niin huonosti droonisotaan.

Metsästäjän pitää ymmärtää saalistaan.

Näin sanoo ”A”. Hän on parikymppinen suomalaismies, joka on lennättänyt Ukrainassa videolasit päässään hyökkäysdrooneja ja tuhonnut niillä Venäjän sotilaita ja kalustoa.

A:n kolmentoista kuukauden kokemuksesta puolustussotaa käyvässä maassa kertoo hänen ja Maxim Fedorovin vasta ilmestynyt kirja Sodan uusi kuningas. Nimi viittaa droonien asemaan modernin taistelukentän ylivertaisena tappokoneena.

Turvallisuussyistä A esiintyy teoksessa nimellä A. Tammisaari. Suomen Kuvalehti­ on tarkistanut hänen oikean henkilöllisyytensä.

A:n päätös lähteä Ukrainaan kypsyi vuoden 2023 lopulla. Hän opiskeli ulkomailla yliopistossa, mutta koki elämänsä merkityksettömäksi. Samalla hän tunsi halua auttaa ukrainalaisia. Siihen saattoi vaikuttaa se, että ukki oli Karjalan evakkoja.

Hän pakkasi tavaransa ja lähti Ukrainaan.

Harkovassa hän kohtasi suomalaisen lääkintämiehen, jonka kypärässä oli 36 viiltoa. Niin monta ihmishenkeä tämä oli laskenut pelastaneensa. Lääkintämies kertoi sotilaasta, jolta sirpale oli irrottanut leuan. Näkyä oli mahdotonta unohtaa.

Alun perin A:n piti taistella Ukrainan puolesta jalkaväessä, mutta bussimatkalla harjoitukseen hänen viereensä istahti ­Nikita, kyberturva-asiantuntija, josta oli kuoriutunut sodan aikana lentokouluttaja. Nikita kysyi, halusiko A oppia lennättämään drooneja.

A tarttui tarjoukseen. Hän oli pelannut nuorena paljon videopelejä ja touhusi mielellään teknisten laitteiden parissa.

Maastoharjoitusten jälkeen A vietti illat ja osan öistä simulaattoriluokassa. Hän oppi nopeasti.

Ratkaisevaksi muodostui Nikitan huomautus, että pilottina A voisi olla moninkertaisesti hyödyllisempi kuin jalkaväessä – ja ehkä myös eläisi pidempään. Ajatus kuulosti hyvältä.

Kouluttautuminen jatkui kuukausia. Lentoharjoitusten ohella sotilaat rakensivat ja virittelivät drooneja. Samalla A opetteli puhumaan ukrainaa. Se helpotti paitsi käskyjen myös ukrainalaisen yhteiskunnan ymmärtämistä. Syntyi ystävyyssuhteita.

Rintamalle A pääsi kesällä 2024.

Ensin hänen lennokkiryhmänsä toimi jalkaväen alaisuudessa, sitten se siirrettiin droonipataljoonaan. Pilotin lisäksi ryhmään kuului johtaja, navigaattori, antennimies, räjähdevastaava ja teknikoita. Ryhmä iski niin venäläiseen jalkaväkeen kuin panssariajoneuvoihin ja kenttätykkeihin.

Uusi pataljoona teki A:han vaikutuksen. Kaksikerroksinen huoltorakennus oli täynnä lennokkeja, akkuja ja elektroniikkaa, joiden parissa työskenteli kokoaikaisesti kymmenkunta insinööriä ja sahköasentajaa. Kun taisteluun oli ennen lähdetty kahdenkymmenen droonin kanssa, nyt niitä otettiin mukaan toistasataa.

Linjassa vietettiin tyypillisesti neljä vuorokautta, mitä seurasi yhtä pitkä lepotauko. Parhaassa tapauksessa vapaat vietettiin kaupungissa, jossa treenattiin salilla ja käytiin sushilla.

Pilotin työ ei ollut pelkkää lennättämistä, vaan sotakentällä piti ratkoa jatkuvasti muun muassa droonien yhteysongelmia. Kuhunkin lennokkiin kehittyi henkilökohtainen suhde, parhaat yksilöt A merkitsi vihreällä teipillä.

Varusmiehenä A oli kouluttautunut tiedustelijaksi ja oppinut tunnistamaan venäläisiä ajoneuvoja. Kunkin merkin heikkojen kohtien tuntemisesta oli nyt hyötyä.

Kun onnistumisia oli kertynyt useampi, A oivalsi oppineensa uuden ammatin.

Työ tuntui merkitykselliseltä. Kun tuhosi vihollisia, pelasti omien henkiä. Etenkin silloin, kun oma lennokki ratkaisi jalka­väen sotilaiden tulitaistelun ukrainalaisten eduksi.

Silti toiselle aiheutettu kuolema hiipi pakostakin mieleen, kun yritti iltaisin nukahtaa.

Haastattelun alussa A tekee heti selväksi missionsa. Hän haluaa edistää sitä, että Suomi varautuisi droonisotaan selvästi pontevammin kuin tähän asti.

Omista kokemuksistaan hän puhuu astetta viileämmin.

”Jos droonipilotti haluaa onnistua, pitää päästä vihollisen pään sisään”, A sanoo.

Lennättäjän ratkaisut nojaavat videokuvaan, jossa näkyy kilometrien päässä oleva kohde. Usein jo pienistä merkeistä pystyi päättelemään paljon.

Jos tiedustelulennokin kuvassa näkyi jalkaväen sotilaita, joiden kypärät olivat leikkaukseltaan korkeita, kyseessä........

© Suomen Kuvalehti