PERHEEN AINOA ELÄTTÄJÄ MENETTI TYÖNSÄ. 27-vuotias Rukshar kertoo, että takana oli vakaa elämä ja hyvä työ sairaanhoitajana.

”Mutta kohtalo määräsi toisin, ja moni asia elämässäni tuhoutui.

Seitsemän vuotta sitten aloitin yhteisen elämän ystävällisen ja rohkean miehen, Yusufin,

kanssa, joka huolehti perusturvastani samaan aikaan kun minä hoidin töissäni potilaita.

Olimme vilpittömän rakastuneita toisiimme ja luotimme tulevaisuuteen. Omistauduimme

työllemme. Saimme kaksi lasta, Imanin ja Ayatin.

Samaan aikaan kun vietimme elämämme parasta aikaa, kuulimme, että Taliban oli alkanut

valloittaa Afganistania. Meille rakkaita ihmisiä kuoli ja katosi. Oli vaikea

ymmärtää, kuinka julmaksi maailma oli muuttunut ja kuinka säälimättömiksi ihmiset olivat

tulleet. Mitä lähemmäs sota tuli, sitä enemmän mekin pelkäsimme joutuvamme konfliktin

keskelle. Meihin iski lopulta paniikki.

SINÄ TIETTYNÄ PÄIVÄNÄ 16.6.2021, aviomieheni ei antanut minun lähteä töihin, vaikka hän

itse lähtikin. Olin hermostunut ja soitin hänelle yhtenään töihin kysyäkseni, mitä hänelle

kuuluu. Iltapäivällä hän ei enää vastannut puhelimeen. Olin epätoivoinen.

Lopulta Yusufin isä sai puhelun tuntemattomasta numerosta. Hänelle kerrottiin, että

talibanit olivat murhanneet mieheni........

© Suomen Kuvalehti - Blogit