Olin nuori toimittaja Savon Sanomissa. Osallistuin toimituksen alakerrassa elämäni ensimmäiseen media-alan lakikoulutukseen. Koulutuksen lopussa, kuin yhteenvetona kaikesta esillä olleesta Risto Ryti lausui neljä sanaa, jotka perustelivat puuduttavan mediajuridiikan äärellä istumisen ja junttautuivat mieleen: teillä on vain luotettavuutenne.

Lisäpainoa sanoille tuli hieman siitä, että tämä jo edesmennyt asianajaja Risto Ryti oli presidentin pojanpoika.

Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa julkaistiin tällä viikolla Sanoman omalla tekoälytyökalulla tuotetut virheelliset uutiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesti herkästä aiheesta. Jutut väittivät, että Suomeen ohjautuneet droonit olisi pudotettu ja ne olisivat venäläisiä. Droonit olivat ukrainalaisia, eikä niitä pudotettu alas. Aamulehtikin julkaisi uutisen virheellisessä muodossa, vaikka otsikossa olikin vähemmän virheitä. Tekoälytyökalun tuottama uutinen meni kaikissa kolmessa toimituksessa julki omana prosessinaan. Ainakin kolmen eri journalistin olisi pitänyt tarkistaa jutut ennen julkaisua ja havaita virheet. Virheellisyys olisi selvinnyt alkuperäisen tiedotteen lukemisella.

Lukijalla on oikeus voida luottaa.

Lukijalla on oikeus voida luottaa.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Erja Yläjärvi avasi kolumnissaan droonivirheiden taustoja. Kolumnin otsikon mukaan taustalla oli tekoälyvirhe. Itse tekstissä kerrotaan paremmin se, että virheellisen uutisen julkaisun taustalla oli ihmisvirhe. Ja sen seurauksena virhe toimituksen prosessissa. Juuri siinä ketjussa, jonka pitäisi arjessa varmistaa uutismedian luotettavuus joka hetki.Sanomien toimitusten virheelliset uutiset olivat tarpeellinen muistutus perusasioista, vaikka ne uutismedioiden luotettavuutta joidenkin silmissä ehkä laajemminkin heikensivät. Uutismedialla on vain luotettavuutensa. Jos sen menettää, rapautuu nopeasti kaikki muukin. Savon Sanomissa ja varmasti muissakin toimituksissa ollaan tarkkoja, että sisäisiä toimintaohjeita ja luotettavuutta vaalivia tarkistuskäytänteitä noudatetaan arjessa. Tekoälyjen kirjoittamat uutiset ovat tulleet jäädäkseen ja lisääntyvät. Medialuotettavuuden pohjana pysyy silti osaavien journalistien halu ja kyky selvittää ja tarkistaa asioita. Varmasti yhä enemmän tekoälyavusteisesti.

Valtakunnassa kohahdeltiin tuoreelle tutkimukselle, jonka mukaan 70 prosenttia tiettyjen korkeakoulujen journalismin opiskelijoista äänestäisi vasemmistoa, vihreitä ja SDP:tä. Tulos seurailee yhteiskuntatieteellisten ja humanististen opiskelijoiden tiedossa olevaa poliittista katsantoa. Poliittinen orientaatio todennäköisesti muuttuisi, jos journalistiikan opinnot sijoitettaisiin talous- tai insinööriopintojen yhteyteen. Sekin olisi perusteltua. Yhä useamman toimittajan työssä on yhä vahvempi teknologia- ja talousosaamisen vaade.

Esimerkiksi maakuntamedioiden toimituksista ei voi päätellä mitään opiskelijakyselyn perusteella. Savon Sanomien toimituksessa reilusti alle puolet on opiskellut korkeakoulussa pääaineenaan journalismia tai tiedotusoppia, valtaosa muuta. Molempia tarvitaan. Vaalimme aitoa sisältöjen moniarvoisuutta. Sitä helpottaa, kun toimituksessa on monipuolisesti eri tavalla ajattelevia ja eri kulmista asioita lähestyviä osaavia journalisteja.

Uutisoinnin luotettavuutta ja oikeita painotuksia varmistavat poliittisten painotusten puristuksessakin toimitusten sisäiset ohjeet, niiden vahtijoina ja vaalijoina toimivat päällikkötoimittajat sekä yleiset journalistin ohjeet.

Ohjeiden mukaan journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Lukijalla on oikeus voida luottaa siihen.

© Savon Sanomat