Provosointi: Kilpi pois, kamera päälle – näin pieni mopoilijajoukko haastaa poliisia

Tarjolla: Satakuntalainen leirikeskus tuli myyntiin – yli 2 000 neliötä rakennusalaa, 370 metriä rantaviivaa ja oma kappeli

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Paavalin kirjeestä korinttolaisille

”Sanoma elähdyttää ja kannattaa meitä synkkenevienkin aikojen keskellä.”

”Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja.

Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: ”Minä uskon, ja siksi puhun.” Niin mekin puhumme, koska uskomme. Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne."

”Uskovaine ihmne ja teke tollast...” tai ...”ja puhele tomssi”.

Miten usein kuulinkaan nuoruudessani ja lapsuudessani vanhempien ihmisten päivittelevän jonkun niin sanotun julkiuskovaisen tai seurakunnan työntekijän hairahduksia tai suoranaisia typeryyksiä. Ja langettavana lisäyksenä oli se, että asianomainen oli uskovainen. Tässä kylväytyy myös epäilyksen siemen: miksi edes vaivautua pohtimaan uskonasioita, jos siitä ei sitten tule hullua hurskaammaksi, selvästikään, vaan saa vielä ihmisten tuomion päälleen?

Viime aikoina en ole tällaista........

© Satakunnan Kansa