Talousrikokset: Jättiskandaali ravisuttaa porilaisen puimurivalmistajan omistajia

Syntyneet: Satasairaalassa syntyneitä syys–lokakuun vaihteen pienokaisia

Henkinen kriisinkestävyys on osa kokonaisturvallisuutta

”Henkistä kriisinkestävyyttä rakennetaan arjessa kouluissa, työpaikoilla, kodeissa, harrastuksissa, yhdistyksissä, seurakunnissa ja naapurustoissa. Sitä ei luoda vasta kriisin hetkellä”, kirjoittaja toteaa.

Käsityksemme kriiseistä on muuttunut. Koronapandemia osoitti, kuinka nopeasti yhteiskunnan toimintatavat voivat muuttua. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi sodan uhan takaisin eurooppalaisten arkeen.

Monimuotoiset kriisitilanteet alkavat usein epävarmuudesta: voiko tietoon luottaa, toimivatko palvelut ja miten läheiset pärjäävät? Näihin kysymyksiin liittyy henkinen kriisinkestävyys.

Aihe on noussut viime viikkoina julkiseen keskusteluun kansanedustajien koteihin kohdistuneiden tunkeutumisepäilyjen yhteydessä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb kehotti syyskuussa suomalaisia varautumaan myös henkisesti siihen, että jotain voi tapahtua.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa henkinen kriisinkestävyys nähdään osana yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Kyse ei ole ensisijaisesti yksilön sitkeydestä, vaan yhteiskunnallisesta voimavarasta, joka rakentuu luottamuksesta, yhteisöllisyydestä ja toimivista palveluista. Luottamus viranomaisiin, mediaan, tutkittuun tietoon ja siihen, että apua on tarvittaessa saatavilla, luo perustan kriisinkestävyydelle.

Henkistä kriisinkestävyyttä rakennetaan arjessa kouluissa, työpaikoilla, kodeissa, harrastuksissa, yhdistyksissä, seurakunnissa ja naapurustoissa. Sitä ei luoda vasta kriisin hetkellä. Siksi yhteiskunnallisen luottamuksen heikkeneminen, eriarvoisuuden kasvu tai palveluiden heikentyminen voivat samalla heikentää yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä. Myös kansalaisyhteiskunnalla on........

© Satakunnan Kansa