Lipputangon pystytys oli kolmen kuukauden projekti, joka koetteli huumorintajua ja selkälihaksia

Tasa-arvon päivä oli vanhalle lipputangollemme liikaa. Olin juuri ihastellut, kuinka hienosti lippu liehui tuulisena Minna Canthin päivänä 19.3. rintamamiestalomme pihassa.

Kun seuraavan kerran katsoin ikkunasta ulos, lippu makasi maassa. Puinen, läpensä laho tanko oli katkennut puuskan voimasta. Tanko oli todennäköisesti yhtä vanha kuin talomme eli 1940-luvulta.

Taloon muuttaessamme lipputanko aiheutti lievää hermostusta. Pitääkö meidän muistaa liputtaa joka ikisenä liputuspäivänä? Niitähän on valtavasti. Onneksi rautakaupasta ostetun Suomen lipun pakkaus antoi jo etukäteen armahduksen. Siinä luki, että liputus on oikeus, ei velvollisuus.

Tämä ohjenuora mielessä olemme liputtaneet aina, kun olemme muistaneet, emmekä ole poteneet huonoa omatuntoa, jos Snellmanin päivänä on unohtunut. Monesti myös tankoon unohtunut lippu on haettu alas vähin äänin tunteja virallisen ohjeajan jälkeen.

Liputus on oikeus,........

© Maaseudun Tulevaisuus