Asiantuntijalta: Metsänomistajan vai sijoittajan metsästä saamaan korkoon suhtaudutaan eri tavoin

Simo Hannelius toteaa, että metsänomistaja ja sijoittaja suhtautuvat korkoon eri tavoin. Summa-arvomenetelmä perustuu suomalaiseen metsätalouteen ja kasvupaikkaluokitukseen, mutta se antaa markkinahintoja korkeampia arvoja eikä sovellu kiinteistöarviointiin markkinataloudessa. Hannelius viittaa tutkimuksiin, joissa korko metsäsijoituksissa vaihteli 3,6–9 prosenttia puuston määrästä riippuen ja painottaa kauppahintatutkimusten käyttöä arvioinnissa.

Korko on tärkeä metsää omistaville. Jos omistajalla on jo metsää, silloin korolla mitataan eri metsänhoidon menetelmiä, puulajeja, uudistamista ja kuinka kauan olisi edullisinta kasvattaa metsää. Tutkija Juha Lappi (MT 2.2.) on tuonut esiin taloudelliset näkökohdat metsätaloudessa. Hänelle metsän ”puuston arvon kasvu on metsäpankin korko” ja hän kritisoi metsäekonomistien faustmannilaista paljaan maan arvon laskentaa.

Talous | Asiantuntijalta: Puuston arvon kasvu on metsäpankin korko

Talous | Asiantuntijalta: Puuston arvon kasvu on metsäpankin korko

Kaavaan sisältyvät metsän kasvatuksen ja hoidon tulot ja menot eri ajankohtineen. Niiden vaikutus lasketaan nykyarvoiksi diskonttaamalla. Vaikeimmin arvioitava on korko, ja oletuksena ovat täydelliset rahamarkkinat. Lappi korostaa tätä aivan oikein, jolloin rahaa voitaisiin säästää tai sijoittaa markkinakorolla. Tätä on sovellettu, kun tulosten käyttäjät ovat metsänomistajia.

Kun sijoittaja haluaa ostaa metsää, sijoitukseen suhtaudutaan toisella........

© Maaseudun Tulevaisuus