Montako miljardia maksaisi kiinteä yhteys meren yli Manner-Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja tuleeko ruotsalaisia sotilaita pysyvästi Suomen Lappiin?

Kysymysten esittäjä olisi vielä muutama vuosikymmen sitten saanut ylleen vähättelyn ja ihmettelyn lasikaton. Tänään Nato-liittolaisuuden ja tiiviin kahdenkeskisen sateenvarjon alla mahtipontisetkin yhteistoiminta-avaukset ovat salonkikelpoisia.

Suomen suhde länsinaapuriin on tällä hetkellä tärkeä, tiivis ja toimiva. Historiaa pöyhien naapurusten yhteiselo ei ole ollut aina pelkkää auvoa.

Itsenäisyyden alkuvuosina kivenä pieksussa oli Ahvenanmaa. Ruotsi kyllä tunnusti Suomen itsenäisyyden vuoden 1918 alussa, mutta vapaussodan aikana ruotsalaiset tekivät maihinnousun Ahvenanmaalle. Retkikunta palasi kotikonnuilleen toukokuun 1918 lopussa vasta kun Suomen hallitus sitä ehdottomasti vaati.

Haava Ahvenanmaasta jäi tihkumaan. Suomessa Ahvenanmaata uhannut ristiaallokko koettiin jopa mahdolliseksi sodan aihioksi. Sotaministeriö ohjeisti Yleisesikuntaa kesällä 1920: tulenavaukseen oli lupa, mikäli ruotsalaiset nousisivat Ahvenanmaalla maihin. Onneksi Ruotsi toimi rauhanomaisesti vieden kiistan Kansainliiton ratkaistavaksi.

Vuonna 1921 Kansainliitto ratkaisi Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle.........

© Maaseudun Tulevaisuus