menu_open Columnists
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close

Kolumni|Trumpin kokoinen palikka ei mahdu doktriinin kokoiseen reikään

18 0
18.03.2026

Trumpin kokoinen palikka ei mahdu doktriinin kokoiseen reikään

Kolumni|Presidentti Donald Trumpin kaoottista politiikkaa yritetään rationalisoida sovittamalla sitä korkealentoisiin ulkopoliittisiin oppeihin.

Kirjoittaja on HS:n ulkomaantoimittaja.

Kiinteistömiljonääri Donald Trump valittiin presidentiksi ensi kerran vuonna 2016. Hän oli tuolloin amerikkalainen kesto­julkkis, joka oli tunnettu tosi-tv-tähtenä.

Trump suoritti alemman korkea­koulu­tutkinnon taloustieteissä 1960-luvun lopulla. Hänen ei tiedetä lukevan kirjoja tai seuraavan sanoma­lehtiä. Se ei toki estä tekemästä politiikkaa eikä varsinkaan muita analysoimasta sitä.

Trump vaati jo vaali­kampanjassaan Yhdysvaltojen vetämistä kaukaisista sodista, ja presidenttinä hän ryhtyi toimimaan sen mukaisesti. Jo ensimmäisellä kaudellaan Trump alkoi myös natisuttaa Natoa.

Oli helppo nähdä, että Trump oli ulkopoliittiselta linjaltaan isolationisti, joka pyrki irrottamaan Yhdysvallat maailman melskeistä.

Trump valittiin toiselle kaudelle vuoden 2024 vaaleissa. Jo ennen virkavalansa vannomista hän alkoi uhitella Grönlannin hankkimisella Yhdysvalloille, tarvittaessa voimakeinoin.

Ei sellainen ihan isolationismilta vaikuta.

Analyysit kirjoitettiin pikavauhtia uudelleen. Trump taitaakin olla McKinleyn oppien seuraaja!

William McKinley oli Yhdysvaltojen presidenttinä vuosina 1897–1901. Hän oli viimeisin presidentti, joka pyrki kasvattamaan Yhdysvaltojen kokoa, vieläpä sotimalla.

Todellisuudessa Trump ilmeisesti sai ajatuksen Grönlannin hankkimisesta eräästä väärin ymmärtämästään taustakeskustelusta, ei suinkaan McKinleyn linjasta.

Toisella kaudella Trumpin vauhti vain kiihtyi. Vuodenvaihteessa jo siepattiin Venezuelan presidentti Nicolás Maduro.

Haa! Trump seuraakin Monroen oppia!

James Monroe oli Yhdysvaltojen ”perustajaisiin” kuulunut presidentti, joka kehitteli 1820-luvulla ajatusta valtapiireistä. Yhdysvalloille kuuluisi läntinen pallonpuolisko.

Ja siihenhän isku Venezuelaan solahti hyvin. Kaikki oli vihdoin selvää.

Kunnes Trump aloitti sodan hyökkäämällä Iraniin, joka ei sijaitse läntisellä pallonpuoliskolla. Trump vetää Yhdysvallat jälleen muun maailman sotiin.

Tuhannet toimittajat, tutkijat, historioitsijat ja diplomaatit ansaitsevat leipänsä maailmaa tulkitsemalla. Se ei lähtökohtaisesti ole tyhjän toimittamista.

Asioita ei voi leimata järjettömäksi vain sillä perusteella, ettei itse ymmärrä niitä. Esimerkiksi Venäjään on ikiaikoja liitetty kliseitä, joiden mukaan Venäjä on mysteeriin kääritty arvoitus, tai ettei Venäjää voi järjellä ymmärtää.

Trump harhailee aiheesta toiseen.

Toinen laiska ja usein rasistinen klisee on orientalismi. Se tarkoittaa kaiken ”itämaisen” leimaamista salaperäiseksi ja rationaalista ajattelua karttavaksi. Näin puhutaan usein Kiinasta, Intiasta ja koko Aasiasta.

Niitä voi aivan hyvin ymmärtää, kun vain ottaa selvää kielestä, kulttuurista ja historiasta. Aasialainen ajattelu on rationaalista siinä missä läntinenkin, vaikka se toki on monin paikoin erilaista.

Järjetöntä on kuitenkin etsiä järkeä sieltä, missä sitä kerta kaikkiaan ei ole.

Toimittajilla on jo vuosikymmenen ajan ollut epäkiitollinen homma saada Trump kuulostamaan järkevämmältä kuin hän onkaan.

Trumpin pitkälti improvisoiduissa puheissa ei ole yleensä punaista lankaa. Hän harhailee aiheesta toiseen, mutta kun tajunnanvirrasta erottuu pienikin johdonmukainen osa, se irrotetaan näppäriksi lauseiksi lehteen. Mutta minkäs teet: ei koko kymmenminuuttista tajunnanvirtaa voi painaa lehteen.

Trumpin toiminnan selittäminen ulkopoliittisella doktriineilla on hölmöläisen hommaa. Trumpin kokoinen palikka ei kerta kaikkiaan mahdu doktriinin kokoisiin reikiin.

Tai hetkinen. Sodan Iraniin voi tulkita poikkeukseksi pidemmästä isolationistisesta linjasta.

Trump taitaakin olla interventionistinen kutsumuskohtalo-isolationisti Monroen-McKinleyn linjalla? Lukitaan vastaus!

Lue lisää kirjoittajalta

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita


© Helsingin Sanomat