Tekoälyn tuoma murros huutaa ajattelua, mutta onko kenelläkään aikaa ajatella?

Kolumni|Uuden ajattelu on hidasta, eikä työpaikoilla ole varaa hitauteen.

Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.

Kun ihmistä kohtaa pysyvä muutos, siihen yleensä sopeutuu, mutta harvoin hetkessä. Parhaimmillaan ihminen on vasta paljon muutoksen jälkeen.

Mutta kenellä on tämän hetken työelämässä aikaa perehtyä tekoälyn tuomaan muutokseen tai miettiä kunnolla omaa suhtautumistaan siihen?

Kun tekoäly nyt vyöryy kiihtyvällä tahdilla myös Suomen työpaikoille, aikaa rauhalliseen ajatteluun tai sopeutumiseen ei tunnu olevan juuri missään. Ei työntekijöillä, mutta ei myöskään yritysten johdolla. Ei, vaikka näköpiirissä oleva muutos on niin iso, ettemme ole sellaista omana elinaikanamme työelämässä todennäköisesti koskaan kokeneet.

Tekoäly ei tuo samanlaista muutosta kuin pandemia tai sota, jotka ovat selviä poikkeustiloja. Niissä otetaan poikkeustoimet käyttöön, ja poikkeustilan päätyttyä ne puretaan. Kielimallit ja tekoäly........

© Helsingin Sanomat