Kevät on ihanaa aikaa ja kukkaloistoa!

Kirjoitus ja kuvat: Tarja Kaltiomaa

Nyt on vasta huhtikuun puoliväli ja kevään heräämisessä on lämmön nousua. Aamulla ulkomittari on alkanut näyttää lukemia yli kymmenen asteen. Kukkivat maisemassa krookukset, joiden nimi on joku muu kuin krookus, krookuksen nimi on sahrami (latin. Iradaceae), lajike sisältää kevätsahrami, syyssahrami, tähtisahrami, kultasahrami lajikkeina muutamia luetellakseni. Nämä ovat asuinalueeni ensimmäisiä kevään airuita ja saavat paljon huomiota pihoilla ja kadun varsilla.

Hakukone Googlen visuaalisella hakutoiminnolla voi nykyään helposti tietää kukan tai kasvin nimen ilman, että tarvitsee kaivaa esille kynä ja paperia ja sitten kotona etsiä kirjoista ja kansista. Silti kirjoista ja kansista on paljon apua kukkien tuntemuksessa. Sahramin paljastuminen krookukseksi oli painetun kirjan nimeltään Rod Herwigin Kasvitietosanakirja (WSOY 1996) ansiota. Upea kuvitettu sanakirja on mainio apu kasvien tuntemukseen. Etsin aiemmin aamulla toisesta hakuteoksesta kasvia nimeltään muurikello. Siinä ei ollut muurikelloa, mutta Kasvitietosanakirjasta se löytyi. On nimittäin mahdollista, että muurikellolla on jonkinlainen mystinen sävy kukkana kasvikunnassa. Ihminen, joka lähestyy Pietarin portteja, saattaa ajatella, että elämä ei jatku ja edessä on ylittämätön tai ohittamaton muuri. Tämä on muurikellon kasvina tarkoitus muistuttaa. Tämän vuoksi on muurikello paremmin vanhuusikäisten ihmisten lohtu ja ilo; sanontana on, että muurikello soi parhaimmin Tuonelassa. Perinnetieto on usein melko paikkakuntakohtaista, joten olisi kiva lukijoilta kuulla, tunnetaanko kyseinen sanonta heillä päin, vai onko tämä jokin kiinalainen juttu.

Sillä aikaa kännykkäni teki töitä. Se loi kaikista kännykän kukkakuvista koosteen, joka kuvana näyttää hieman samanlaiselta kuin Kasvitietosanakirjan sivut. Onnekas kukkapäivä siis tänään.

14.4.2026 Tarja Kaltiomaa

© Uusi Suomi