On aika purkaa yksi vaarallinen harhaluulo: Iranin islamilainen tasavalta ei ole vain autoritaarinen valtio, jolla on sisäisiä ongelmia. Se on järjestelmä, jonka toimintalogiikka tuottaa systemaattisesti epävakautta – ensin omille kansalaisilleen, sitten koko Lähi-itään ja lopulta kansainväliseen järjestelmään.

Vuoden Iranin vallankumous lupaukset oikeudenmukaisuudesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta ovat kääntyneet päälaelleen. Neljän vuosikymmenen jälkeen Iran ei ole vakauden lähde, vaan esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun valtio rakentuu ideologisen kontrollin, pelon ja väkivallan varaan.

Sorrosta on tehty järjestelmän ydin

Iranin ongelma ei ole yksittäisissä ylilyönneissä. Ongelma on järjestelmässä.

Heti valtaan noustuaan Ruhollah Khomeini julisti pyhän sodan Kurdistania vastaan. Tämä ei ollut hetkellinen poikkeus, vaan perusta politiikalle, jossa erilaisuus nähdään uhkana ja vähemmistöjen oikeudet alistetaan valtion ideologialle.

Kurdialueet ovat tästä konkreettinen ja kiistaton esimerkki. Kyse ei ole vain syrjinnästä, vaan järjestelmällisestä apartheid-politiikasta, jossa kokonainen kansanryhmä pidetään........

© Uusi Suomi