Uudessakaupungissa asuvat Venäjän kansalaiset, äiti ja poika Olga Belova ja Nikita Belov, saivat karkotuspäätöksen viime viikolla ja heidät aiotaan palauttaa Venäjälle. Venäjältä he lähtivät pakoon Putinin sotaa Ukrainassa, ja Suomessa he ovat työskennelleet Ukrainan avustuskeskuksessa. Uutinen valitettavasti maksumuurin takana.

Laittoman sodan vastustaminen ja uhriksi joutuneen Ukrainan auttaminen tekee heistä Venäjän silmissä maanpettureita. On aika helppo ennustaa, että Nikita päättää päivänsä Ukrainan rintamalla siinä kuin Olga istuu venäläisessä vankilassa vähintään Putinin hallintoajan loppuun.

Suomi ei katso suopein silmin venäläisiä, jotka hakevat turvaa joutumasta sotarintamalle tappamaan ukrainalaisia. Hallinto-oikeuksissa on satoja kielteisiä venäläisten turvapaikkapäätöksiä jonossa, arviolta suurin osa hakemuksista on tehty siksi että hakijoita uhkaa rintamalle joutuminen. Sen jälkeen kun Suomi päätti kansallisesta ohjeistuksesta, noin 70 prosenttia hakemuksista on hylätty.

Synkimmän suomettuneisuuden aikaan neuvostoliittolaisten toisinajattelijoiden ja loikkareiden oli turha etsiä Suomesta turvaa, palautus olisi ollut lähes varma. Tällä hetkellä sotaa pakenevien ja rintamalle joutumista välttelevien palautukset palvelevat Putinin hallintoa, paitsi tarjoamalla tykinruokaa myös osoittamalla että turvaa ei löydy edes lännestä. Jos venäläinen odottaa Suomessa päätöstä, ainakaan ei kannata ääneen vastustaa sotaa tai toimia vapaaehtoisena.

Suomella on varmasti aiheellinenkin huoli siitä, että löysää turvapaikkapolitiikkaa voidaan käyttää hyväksi ja Putinin hallinto voi lähettää maahan omiaan turvapaikanhaun varjolla. Tulijoiden taustojen selvittäminen edellyttäisi merkittäviä lisäresursseja ja niiden kohdentaminen on poliittinen kysymys. Tällä hetkellä pelaamme Putinin pussiin.

© Uusi Suomi