Suomen presidentti Alexander Stubb esitti lauantaina kanadalaismediassa kysymyksen, joka kääntää Ukrainan NATO-jäsenyyskeskustelun päälaelleen. Kukaan ei juuri huomannut – ei edes Suomessa. Taas kerran.

Länsimainen mediakeskustelu Ukrainasta on hiljalleen hiipunut taka-alalle. Sota on jatkunut yli neljä vuotta, rintamalinjat liikkuvat hitaasti, ja uutiskynnys ylittyy vain dramaattisimmilla kehityskuluilla. Ukraina on muuttunut medialle taustakohinaksi.

Tämä tuore haastattelu ansaitsee kuitenkin enemmän huomiota kuin se on saanut.

Suomen presidentti Stubb esitti kanadalaisen CBC:n haastattelussa kysymyksen, joka kääntää koko NATO-jäsenyyskeskustelun päälaelleen: ”Voimmeko me sallia sen, että Ukraina jää [NATOn] ulkopuolelle, kun sillä on paras sotilaallinen osaaminen? He todistavat tämän juuri nyt Lähi-idässä, autamalla Persianlahden valtioita puolustautumaan Irania vastaan.”

Vuosien ajan Ukrainan NATO-jäsenyydestä on puhuttu ennen kaikkea poliittisena kysymyksenä – onko tahto olemassa, onko ajoitus oikea, voiko sotaa käyvä maa liittyä liittoon? Ja vallitseva viisaus on ollut, että Ukraina voisi ehkä päästä EU:hun, mutta NATO-jäsenyys on utopiaa – koska se ärsyttäisi Venäjää liikaa. Tämä kehys on ollut niin hallitseva, ettei sitä ole juuri kyseenalaistettu.

Stubb kyseenalaistaa nyt tämän kehyksen. Ja romuttaa sitten sen kokonaan.

Hän ei argumentoi, että Ukraina ansaitsee jäsenyyden. Päinvastoin. Hän argumentoi, että NATO tarvitsee Ukrainaa.

Myönnän suhtautuneeni Ukrainan NATO-jäsenyyteen pitkään epäilevästi. Kysymys on tuntunut liian vaikealta ja liian provosoivalta. En ole asiantuntija, mutta Stubbin muotoilemana asetelma muuttuu: jos Ukrainalla on Euroopan kokeneimmat asevoimat ja jos tuo osaaminen on jo käytössä lännen hyväksi, miksi maa pitäisi pitää liiton ulkopuolella – vain siksi, ettei Putin hermostuisi?

Neljä vuotta korkea-intensiteettistä sodankäyntiä on synnyttänyt jotain ainutlaatuista: armeijan, jolla on kokemusta ja osaamista, jota länsimaisilla joukoilla ei yksinkertaisesti ole. Dronejen massataktiikat, elektroninen sodankäynti, kaupunkitaistelu, ilmapuolustus – kaikki tämä on testattu oikeassa sodassa, oikealla hinnalla. Ja nyt tätä osaamista hyödynnetään Stubbin mukaan jo laajemmin, myös Lähi-idässä, missä Ukraina on auttanut Persianlahden maita torjumaan iranilaisia drooneja.

Se tarkoittaa, että Ukraina on jo siirtynyt avunsaajasta aktiiviseksi turvallisuusosaajaksi länsimaisessa viitekehyksessä.

Stubbin argumentti haastaa myös Washingtonin. Hän ilmaisi toivovansa, että amerikkalaiset ymmärtäisivät tämän. Se on kohtelias, mutta selkeä viesti: Ukrainan pitäminen NATOn ulkopuolella ei ole enää pelkästään moraalinen tai geopoliittinen virhe – se olisi strateginen typeryys.

Juuri tämä ajatuksen käänne sai minut etsimään lisää uutisia asiasta. Mitä muut kirjoittavat tästä?

Ei paljon mitään. Ei vain kansainvälisesti – Washington Post, Financial Times ja Guardian ovat ohittaneet CBC-haastattelun hiljaisuudella – vaan myös Suomessa. Yle, Helsingin Sanomat ja esimerkiksi Iltalehti eivät ole nostaneet aihetta esille. Oman presidenttimme ehkä terävin ulkopoliittinen puheenvuoro viime viikkoihin – ja se ohitetaan ilman kuohuja. Ainoa suomalainen media joka asiaan reagoi oli Verkkouutiset.

Ehkä juuri tällaisia keskusteluja varten blogit ovat olemassa. Mutta kuinka laajalle ne leviävät?

Lähde: Linkki haastatelun ydinkohtaan (aikaleima).

© Uusi Suomi