Roomaa pidettiin länsimaissa pitkään jonkinlaisena tasavaltaisen valtion ihanteena, joka sitten sorruttuaan Caesariin ja Augustukseen aloitti – tämän näkemyksen mukaan – pitkän rappiokauden keisarikuntana, kunnes sortui nelisensataa vuotta myöhemmin lännessä ja siitä vielä vuosituhat myöhemmin idässä. Rooman perintö on kuitenkin ollut mahtava eikä vain Länsi-Rooman entisillä alueilla: myös ottomaanisulttaanit pitivät itseään Rooman perillisinä, kuten myös Iivana Julma. Yhdysvaltain pääkaupunkiakin on kutsuttu uudeksi Roomaksi, jota koristavat antiikin mallin mukaiset monumentaalirakennukset. Eivätkä vain rakennukset, vaan valtion koko idea perustui – ainakin alun perin – valistusajan ihanteisiin, jotka puolestaan periytyivät renessanssin kautta nimenomaan antiikin Roomasta.

Mutta kaikkien imperiumien tapaan Roomakin siis tuhoutui, ja näinä aikoina on ryhdytty pohtimaan myös Amerikan imperiumin rappiota ja kenties tuhoa. Pohdinta on ymmärrettävästi saanut vauhtia, koska Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta on kulunut 250 vuotta. Sen suurimmaksi ja ainoaksi vakavasti otettavaksi haastajaksi on noussut vanhin yhtäjaksoisesti olemassa ollut valtio ja kansa, joka on viimeisten kolmen tuhannen vuoden aikana sortunut ja taas noussut oman maailmankolkkansa johtavaksi imperiumiksi kymmenkunta kertaa. ”Maailmankolkka” on tällä kertaa tietysti koko maailma.

Vauhdin ottaminen tuhansien vuosien takaa on historian harrastajalle kiehtovaa, mutta pitäydyn kuitenkin tästä eteenpäin pariin viime vuosisataan ja nykyaikaan. Maailman mahtavimman maan merkkipäivän kommentoijia ei puutu ja on siksi vaikea nimetä tämän kirjotuksen pääasiallista inspiroijaa (itseni lisäksi), mutta The Economistin äskettäin asiasta tilaajilleen suuntaama videokeskustelu ja The Financial Timesin maineikkaan talouskommentaattori Martin Wolfin taannoinen kolumni summeerasivat omassakin mielessäni pyörineitä asioita, joten kelvatkoot ne inspiraation lähteeksi. Eri asia on, mitä omia ajatuksiaan päätoimittaja Minton Beddoes kollegoineen ja Wolf tästä löytäisivät, jos kirjoituksistani mitään tietäisivät.

Varsinainen konkreettinen perusta Yhdysvaltain nousulle laskettiin 1800-luvulla niin sanotussa toisessa teollisessa vallankumouksessa, jonka........

© Uusi Suomi