Donald Trump on saanut myös Kanadan kääntämään katseensa Pohjoismaihin. Kanadassa on oltu lyhytnäköisiä, sanoo asiantuntija.

Pohjoismaat ja Kanada aikovat tiivistää yhteistyötään sekä puolustuksessa että taloudessa.

Maiden pääministerit tapasivat Oslossa sunnuntaina 15. helmikuuta. Kanadan pääministeri Mark Carney oli saapunut Norjaan jo aiemmin tutustuakseen Suomenkin puolelle ulottuvaan Cold Response -harjoitukseen.

Kokousta isännöinyt Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre korosti tiedotustilaisuudessa maiden jakavan monia tavoitteita sekä avoimen ja liberaalin demokratian arvot, jotka ovat hänen mukaansa uhattuna epävarmassa maailmassa.

Carney taas arvioi omassa puheenvuorossaan, kuinka Kanadaa ja Pohjoismaita yhdistää myös halu toimia yhdessä muiden maiden kanssa – olipa kyse sitten Natosta tai epävirallisemmista yhteyksistä, kuten niin kutsutusta halukkaiden koalitiosta.

Vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ei löydä yllätyksiä pääministereiden yhteisestä julkilausumasta.

Siinä korostetaan paitsi arktista turvallisuutta myös esimerkiksi vapaata kauppaa ja vihreää siirtymää.

”Ne ovat teemoja, joissa nämä maat ovat hyvin samanmielisiä”, Pesu arvioi.

Se, mitä yhteistyö konkreettisesti tarkoittaa, jäi monilta osin myöhemmin tarkennettavaksi. Pesun mukaan tapaamisella haluttiinkin epäilemättä lähettää myös yleisempi viesti ystävyyden ja liittolaisuuden tärkeydestä.

Kanadassa puhe Pohjoismaiden merkityksestä on voimistunut samaan aikaan kun tärkeä naapuri Yhdysvallat on muuttunut aiempaa arvaamattomammaksi ja epävakaammaksi.

”Kotiyleisölle halutaan näyttää, että on olemassa samanmielisiä liittolaisia ja niin sanottuja vaihtoehtoja. Kanadalaiset kokevat, että me olemme samalla tavalla ’hyviksiä’ kuin he”, Pesu sanoo.

Presidentti Donald Trump on hamunnut paitsi Tanskalle kuuluvaa Grönlantia myös........

© Suomen Kuvalehti