Donald Trump on saanut myös Kanadan kääntämään katseensa Pohjoismaihin. Kanadassa on oltu lyhytnäköisiä, sanoo asiantuntija.

Pohjoismaat ja Kanada aikovat tiivistää yhteistyötään sekä puolustuksessa että taloudessa.

Maiden pääministerit tapasivat Oslossa sunnuntaina 15. helmikuuta. Kanadan pääministeri Mark Carney oli saapunut Norjaan jo aiemmin tutustuakseen Suomenkin puolelle ulottuvaan Cold Response -harjoitukseen.

Kokousta isännöinyt Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre korosti tiedotustilaisuudessa maiden jakavan monia tavoitteita sekä avoimen ja liberaalin demokratian arvot, jotka ovat hänen mukaansa uhattuna epävarmassa maailmassa.

Carney taas arvioi omassa puheenvuorossaan, kuinka Kanadaa ja Pohjoismaita yhdistää myös halu toimia yhdessä muiden maiden kanssa – olipa kyse sitten Natosta tai epävirallisemmista yhteyksistä, kuten niin kutsutusta halukkaiden koalitiosta.

Vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ei löydä yllätyksiä pääministereiden yhteisestä julkilausumasta.

Siinä korostetaan paitsi arktista turvallisuutta myös esimerkiksi vapaata kauppaa ja vihreää siirtymää.

”Ne ovat teemoja, joissa nämä maat ovat hyvin samanmielisiä”, Pesu arvioi.

Se, mitä yhteistyö konkreettisesti tarkoittaa, jäi monilta osin myöhemmin tarkennettavaksi. Pesun mukaan tapaamisella haluttiinkin epäilemättä lähettää myös yleisempi viesti ystävyyden ja liittolaisuuden tärkeydestä.

Kanadassa puhe Pohjoismaiden merkityksestä on voimistunut samaan aikaan kun tärkeä naapuri Yhdysvallat on muuttunut aiempaa arvaamattomammaksi ja epävakaammaksi.

”Kotiyleisölle halutaan näyttää, että on olemassa samanmielisiä liittolaisia ja niin sanottuja vaihtoehtoja. Kanadalaiset kokevat, että me olemme samalla tavalla ’hyviksiä’ kuin he”, Pesu sanoo.

Presidentti Donald Trump on hamunnut paitsi Tanskalle kuuluvaa Grönlantia myös puhunut Kanadasta tulevana Yhdysvaltojen osavaltiona  ja tylyttänyt maan pääministeriä julkisuudessa.

”Paikallahan oli kaksi johtajaa, joilla on tuore kokemus siitä, miltä tuntuu tulla Yhdysvaltain kaltoinkohtelemaksi”, Pesu sanoo viitaten Carneyhin ja Tanskan pääministeriin Mette Frederikseniin.

Frederiksen kiittelikin tiedotustilaisuudessa kanadalaista kollegaansa vuolaasti.

Tanskan pääministerin mukaan Carneyn taannoinen puhe Maailman talousfoorumissa Davosissa on luettu poikkeuksellisen tarkoin Tanskassa ja ”epäilemättä muuallakin” Pohjolassa.

Puheessaan Kanadan pääministeri kuvaili vanhan maail­manjärjestyksen murtumista ja korosti kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää kannattavien ”keskisuurten valtojen” (middle powers) merkitystä.

Vaikka puhe on vedonnut moniin Pohjoismaissa, eivät siitä tehtävät johtopäätökset ole kaikkialla välttämättä täysin yhteneväiset.

”Kun pohditaan talouksien kokoa, asevoimien vahvuutta ja diplomaattista vaikutusvaltaa, Pohjoismaat myös eroavat toisistaan. Esimerkiksi Suomi tai Islanti eivät taida mahtua keskisuurten valtojen joukkoon”, Ulkopoliittisen instituutin Pesu huomauttaa.

Tavoitteelle vahvistaa arktisen alueen puolustusta löytynee sen sijaan laajempaa tukea.

Ennen Norjan-vierailuaan Carney kertoi yli 20 miljardin euron arvoisesta panostuksesta arktiseen turvallisuuteen. Suunnitelma pitää sisällään muun muassa uusia lentokenttiä sotilaskäyttöön sekä tukikohtia.

Pesu muistuttaa, että Kanada on aiemmin ollut pikemminkin jarruttelija. Maa on käyttänyt säästeliäästi rahaa puolustukseen eikä ole halunnut ”turvallistaa” arktista aluettaan.

”Jos Kanada haluaa olla aidosti käänteentekevä tai merkittävä liittolainen arktisella alueella, se vaatii aika paljon aikaa ja työtä.”

Myös professori Robert Huebert Calgaryn yliopistosta arvioi, ettei Kanada ole onnistunut integroitumaan pohjoismaiseen turvallisuusyhteistyöhön.

Huebert johtaa yliopiston yhteydessä toimivaa turvallisuuteen ja strategiaan keskittyvää tutkimuskeskusta.

Kanadan osallistumista arktisella alueella ovat määritelleet pitkälti kriisit. Maa on toiminut usein vasta Yhdysvaltojen paineessa.

”Kanadassa on oltu lyhytnäköisiä, eikä ole itse hakeuduttu mukaan harjoituksiin tai erilaisiin rakenteisiin”, Huebert sanoo.

”Monella Pohjoismaalla on ollut tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, mutta miksi ei Kanadan?”

Hueber huomauttaa, kuinka Yhdysvallat oli tuttu kumppani esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille jo ennen maiden Nato-jäsenyyttä. Kanada taas on tehnyt it­seään paljon vähemmän tykö. Mutta olisiko pitänyt?

Trump on epäilemättä herättänyt tyytyväiset kanadalaiset. Huebert pohtii, mitä nykyisen presidenttikauden jälkeen tapahtuu.

”Pitäisi ymmärtää, että kyse on arktisella alueella aivan aidosta turvallisuusuhasta.”

Huebert nostaa esiin Suomessakin käydyn keskustelun: venäläisohjusten reitti Pohjois-Amerikkaan kulkisi arktisen alueen läpi.

”Kun Venäjän uhka nousee, tarvitaan lisää ohjustorjuntakykyä sekä tutka- ja valvontakapasiteettia.”  

Monille Pohjoismaille turvallisuusyhteistyössäkin on kyse taloudesta.

Norja on mukana konsortiossa, joka yrittää kaupata Kanadalle sukellusveneitä. Myös ruotsalainen Saab lobbaa maata ahkerasti, sillä Kanada on viime kuukausina pohtinut uudelleen aiempaa päätöstään hankkia Suomen tapaan F-35-hävittäjiä.

Saab tarjoaa tilalle Gripen-koneitaan.

Asia nousi esiin myös sunnuntaisessa tiedotustilaisuudessa. Ruotsalainen toimittaja tiedusteli Kanadan pääministeriltä, oliko erilaisista hankinnoista keskusteltu yhdessä Pohjoismaiden pääministerien kanssa.

Carney ei kommentoinut hankintoja sen tarkemmin, mutta hän kiitteli kysymystä ”hengeltään oikeaksi”.

Kanadan pääministerin mukaan maiden tulisi yhdessä etsiä ”kaikille hyödyllisiä ratkaisuja” myös puolustusteollisuuden saralla.

Carney huomautti, että historiallisesti jokaisesta Kanadan puolustukseensa käyttämästä dollarista 70 senttiä on kulkeutunut Yhdysvalloille.

Hänen mukaansa Yhdysvallat säilyy Kanadan merkittävänä kumppanina, mutta jatkossa muutkin liittomaismaat on syytä huomioida entistä vahvemmin hankinnoissa. Kyse on myös esimerkiksi työllisyyshyödyistä, Carney arvioi.

Robert Huebert Calgaryn yliopistosta näkee, että kanadalaisille hävittäjävalinta on myös hintakysymys.

”Kanadalaiset ajattelevat ensisijaisesti dollareita”, hän sanoo.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Maanlaajuinen sähkökatko katkaisisi viranomaisten yhteydenpidon tunneissa. Hyvä selitys Sähkökatko voisi mykistää suuren osan viranomaisverkosta tunneissa – Ruotsissa verkko toimii viikon 2 MIN

Sähkökatko voisi mykistää suuren osan viranomaisverkosta tunneissa – Ruotsissa verkko toimii viikon

Vuodenvaihteessa voimaan tullut lakimuutos näkyy erityisesti myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Miten on Tekikö uusi laki irtisanomisesta halvempaa? 2 MIN

Tekikö uusi laki irtisanomisesta halvempaa?

Viikon kuva Myrskyn merkit: valtava savupatsas näyttää Yhdysvaltain ja Israelin iskujen jäljet Teheranissa 1 MIN

Myrskyn merkit: valtava savupatsas näyttää Yhdysvaltain ja Israelin iskujen jäljet Teheranissa

Kiina on Iranin merkittävin tukija, mutta sodan sytyttyä tuki on ollut vain sanallista. Kiina Kiina on Iranin merkittävin tukija, mutta sodan sytyttyä tuki on ollut vain sanallista 3 MIN

Kiina on Iranin merkittävin tukija, mutta sodan sytyttyä tuki on ollut vain sanallista

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti