Pelotteen maksimointi

Hallitus etenee ydinaserajoitusten purkamisessa ja koettaa tyynnytellä oppositiota tarjoamalla lausumaa selontekoon. Se ei riitä, sanoo Sdp.

Hallitus etenee ydinaserajoitusten purkamisessa opposition kritiikistä huolimatta. Pääministeri Petteri Orpo (kok) keskusteli aiheesta puoluejohtajien kanssa 25. maaliskuuta eduskunnassa.

”Haluamme Nato-jäsenyydestämme ja sen mukanaan tuomasta ydinasepelotteesta täyden, maksimaalisen suojan”, Orpo perusteli tapaamisen jälkeen toimittajille.

Hallitus kertoi puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) johdolla maaliskuun alussa, että se esittää ydinaseisiin liittyviä muutoksia ydinenergia- ja rikoslakiin. Tällä hetkellä ydinräjähteen tuominen Suomeen tai sen kuljettaminen, toimittaminen tai hallussapito Suomessa on täysin kiellettyä. Jatkossa nämä olisivat sallittuja, mikäli ne liittyisivät Suomen sotilaalliseen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.

Oppositio moitti hallitusta tuoreeltaan yhteisen valmistelun sivuuttamisesta ja pohjoismaisesta linjasta poikkeamisesta. Orpo lupasikin, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon valmisteltaisiin yhdessä ”selkeä linjaus” suomalaisen ydinasepolitiikan linjoista.

”Keskeinen viesti olisi se, ettei Suomesta ole tulossa ydinasevaltaa. Suomeen ei normaalioloissa ydinaseita sijoiteta, eikä niitä kukaan ole tänne tarjonnut tai tuomassa”, Orpo sanoi.

”Poliittinen, vahva julistus, jonka eduskunta hyväksyy, on pohjoismainen linja.”

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kiitteli ratkaisua ja piti selontekoon kirjattavia Suomen ydinasepolitiikan periaatteita myös oman puolueensa ehdotuksen suuntaisena.

”Ne [periaatteet] varmasti selviävät tarkemmin tulevien viikkojen aikana. Keskeisintä on se, ettei Suomeen sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Ja varmasti Suomi myös tavoittelee sitä, että maapallolla on tulevaisuudessa mieluummin vähemmän ydinaseita kuin enemmän.”

Kaikkonenkin arvosteli sitä, ettei hallitus aloittanut valmistelua parlamentaarisesti. Hänestä olisi tärkeää, että asiassa löytyisi mahdollisimman laaja yhteisymmärrys.

”Nyt täytyy sitten koettaa saada aikaan niin hyvä ratkaisu kuin näillä korteilla on saatavissa.”

Samalla hän sanoi ymmärtävänsä, ettei aivan kaikkia eduskuntapuolueita saada selontekokirjauksella lakimuutoksen taakse. Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto kertoivatkin välittömästi edelleen vastustavansa hallituksen kaavailuja.

”Hallituksen ehdoton kanta on, että kaikki rajoitukset ydinenergialaista pitää saada pois. Sen osalta ei selvästi haluta oppositiota kuulla, ja se on valitettavaa”, Sdp:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi.

Lindtman oli toivonut jo aiemmin, että hallitus ja oppositio valmistelisivat yhdessä vaihtoehdon puhtaalta pöydältä ilman hallituksen asettamia ennakkoehtoja. Näin ei nyt tapahdu, ja selontekoon tulevalle lausumallekin hallitus asettaa oppositiojohtajan mukaan ”tiukat ehdot”.

”Jos kaikki rajoitukset olisivat todella vakava ongelma ydinasepelotteen kannalta, se koskisi erittäin montaa maata. Onkohan näin? Tuskinpa”, Lindtman sanoi.

”Meille ei ole kirkastunut se, miksi lakiin kirjatut rajoitukset olisivat ongelma Suomessa, kun ne eivät ole sitä vaikkapa Latviassa tai Liettuassa.”

Sdp:n puheenjohtajan mukaan puheet lausumasta pohjoismaisena vaihtoehtona eivät myöskään kestä lähempää tarkastelua.

”Jos lakiin kirjatut rajoitukset kokonaan poistetaan, joudumme tilanteeseen, jossa olemme ainoa Pohjoismaa, jolla ei ole joko lakiin kirjattuja rajoituksia, DCA-sopimukseen kirjattuja rajoituksia tai niiden yhteydessä selkeästi todettuja rajoituksia.”

DCA-sopimus on Suomen ja Yhdysvaltojen välillä solmittu sopimus puolustusyhteistyöstä. Se astui voimaan syksyllä 2024.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb perusteli maaliskuussa lakimuutosta niin ikään sillä, että Suomen on oltava Naton ”täysivaltainen jäsen ilman minkäänlaisia lainsäädännöllisiä rajoitteita”.

”Kolmen jäsenvuotemme aikana ymmärrys ydinpelotteesta on lisääntynyt”, Stubb arvioi.

Tilannekuva onkin selkeästi muuttunut. Esimerkiksi vielä Natoon liittymisen yhteydessä eduskunnan ulkoasiainvaliokunta katsoi, että ”Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat Suomen ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”.

Presidentti tapasi maaliskuussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajia ja toivoi heidän löytävän mahdollisimman laajan sovun asiasta ”muodossa tai toisessa”. Myös Stubb korosti, ettei Suomesta ole tulossa ydinasevaltiota. Samalla hän sanoi ymmärtävänsä, että kysymys herättää monissa myös huolta.

”Se, että joku on tästä asiasta eri mieltä, niin omasta mielestäni se on parlamentaarisesti oikeutettua. Jos ihan suoraan sanon, en ole oikein pitänyt niistä, jotka ovat syyllistäneet henkilöitä, jotka eivät ole heti valmiita hyväksymään tätä lainsäädäntöä – ikään kuin puhuneet, että he eivät olisi Suomen turvallisuuden puolella. Olen tästä täysin eri mieltä”, presidentti sanoi.

”Me emme tee tätä ketään vastaan, vaan oman turvallisuutemme puolesta. Kukaan ei ole ehdottanut Suomeen ydinaseita, eikä siinä strategisesti olisi järkeäkään.”

Stubb muistutti, että ydinasedoktriinit ja -politiikat ovat maailmalla laajemminkin muutoksessa. Esimerkiksi Ranska on laajentamassa omaa ydinasesateenvarjoaan muiden eurooppalaisten liittolaisten suojaksi. ”Emme tyrmää tätä keskustelua, mutta mitään virallista polkua [Suomelle] ei vielä tässä vaiheessa ole.”

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeasti, sodan tuhot voivat vaikuttaa pitkään energian hintoihin. Lähi-itä Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään 4 MIN

Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään

Kanada harkitsee liittymistä brittijohtoiseen puolustusyhteistyöhön. JEF-maiden johtajat kokoontuvat Helsingissä torstaina. turvallisuuspolitiikka Kanada lähenee brittijohtoista JEF-ryhmää, mutta ei loikkaa vielä jäseneksi 3 MIN

Kanada lähenee brittijohtoista JEF-ryhmää, mutta ei loikkaa vielä jäseneksi

SK kokosi politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä kuplii pinnan alla ja mikä jäi vähemmälle huomiolle? Politiikan viikko Iranin sota uhkaa myös maataloutta – Kokosimme politiikan viikon suurimmat puheenaiheet 4 MIN

Iranin sota uhkaa myös maataloutta – Kokosimme politiikan viikon suurimmat puheenaiheet

Työministeri kertoi, että hallitus muuttaa esitystään määräaikaisista työsuhteista. Oppositio löytäisi vieläkin korjattavaa. analyysi Analyysi: Hallitus teki harvinaisen vastaantulon määräaikaisuus­kiistassa 4 MIN

Analyysi: Hallitus teki harvinaisen vastaantulon määräaikaisuus­kiistassa

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

ulko- ja turvallisuuspolitiikka

© Suomen Kuvalehti